perjantai 6. joulukuuta 2019

Presidentti Urho Kekkosen suhde puolustusvoimiin ja maanpuolustukseen: kenraali Jaakko Valtanen


Kenraali Jaakko Valtanen oli vasta 14-vuotias, kun aloitti tutustumisen armeijaan ja sotimiseen. Talvisodan alkuaikoina hän palveli vapaaehtoisena Turun suunnalla. Jatkosodassa hän palveli itäisen Suomenlahden linnakkeilla maatamme puolustamassa. Hän on siis viimeinen sodan kokenut puolustusvoimien komentaja.

Upseeriurallaan Valtanen toimi mm. valtakunnallisten maanpuolustuskurssien sihteeri 1960-luvun alussa. Hänestä tuli v. 1960 puolustusvoimain komentajan kenraali Sakari Simeliuksen adjutantti. Valtanen oli kehittämässä maamme henkistä maanpuolustusta jo 1960-luvulta asti toimimalla alan komitean sihteerinä.
Adjutantin tehtävässä Valtasella oli näköalapaikka maamme johtoon, kun hän seurasi kenraali Simeliusta mm. tasavallan presidentin Urho Kekkosen esittelytilaisuuksiin Tamminiemeen. Hänen muistinsa mukaan Kekkosella oli tapana esittelyn aikana seisottaa Simeliusta, jota pidettiin eräänlaisena pompottamisena kenraalia kohtaan. Kekkosella lienee ollut joitain traumoja jo 1930-luvulta IKL:n vaiheilta ja sittemmin sodan ajoilta kenraalikuntaa kohtaan. Tämä purkautui ilmeisesti näin käytännössä. Sakari Simelius tarkasti sotilaalliseen tapaan, että napit ja taskut olivat kiinni ennen astumistaan Kekkosen eteen. Kuitenkin Simelius oli omaksunut nk. Paasikiven-Kekkosen linjan maamme idänsuhteissa.

Kenraali Jaakko Valtasesta tuli puolustusvoimain komentaja 12.10.1983, jolloin ylipäällikkönä oli presidentti Mauno Koivisto (1982-1994).

Jaakko Valtanen jäi eläkkeelle v. 1990, mutta on sen jälkeen ollut erittäin monessa mukana, mm. puhumassa otsikon aiheesta meille takselaisille. Jos haluaa tutustua yksityiskohtaisesti Jaakko Valtasen elämään ja toimintaan, voi lainata tai etsiä divarista kattavan 480-sivuisen kirjan: Juhani Suomi – Pertti Suominen, Jaakko Valtanen -tammenlehväkenraali (Otava 2008).  IN