Hybridivaikuttaminen ja Suomi

Luennon oheismateriaalin löydät TÄSTÄ

Takse ry:n toiminta on alkanut palautua lähes entiselleen ja niinpä luennoillekin kokoontuu yhä enemmän jäseniä. Syynä ovat tietenkin pullakahvit, mutta myös mielenkiintoiset luennoitsijat ja heidän ajankohtaiset aiheensa. Huhtikuun lopun luento käsitteli maahamme kohdistuvia mk. hybridiuhkia. Onnistuimme saamaan paikalle asiantuntijan, johtaja Jukka Savolaisen, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta. 

Savolainen on työskennellyt Länsi-Suomen merivartiostossa komentajana vuodesta 2010 lähtien. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Rajavartiolaitoksen esikunnassa raja- ja meriosastolla apulaisosastopäällikkönä ja kansallisena asiantuntijana Euroopan unionin pääsihteeristön oikeus- ja sisäasioiden pääosastolla. Lisäksi hän on toiminut EUPOL Afganistan-operaatiossa, jonka tehtävänä oli kouluttaa Afganistanin sisäasiainministeriötä, poliiseja, rikostutkijoita ja rajavartijoita ja näin vahvistaa paikallisten viranomaisten vastuuta Afganistanin kehittämisessä.

Vuoden 2017 huhtikuussa perustettiin Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus. Laitos sijoitettiin Helsinkiin ja siihen voivat kuulua Euroopan Unionin ja Naton jäsenmaat. Tällä hetkellä jäsenmaita on 31. Keskuksen johtajana toimii Teija Tiilikainen ja tutkimusjohtajana Hanna Smith. Jukka Savolainen on hybridiosaamiskeskuksen Haavoittuvuudet ja resilienssi -verkoston johtaja.

Luennossaan Jukka Savolainen käsitteli hybridivaikuttamisen osa-alueita maapallon laajuisesta näkökulmasta aina Suomen lähipiiriin. Ukrainassakin tapahtumat alkoivat 2010-luvun alkupuolella tiettyjen henkilöiden surmaamisella, mikä tapahtui räjäyttämällä heidät omaan autoonsa. Siitä vihollisuudet jatkuivat Venäjän toimesta Krimin valloituksella 2014, Ukrainan itäosien sotilasoperaatioilla ja sitten täysimittaiseen sotaan ryhtymällä 24.2.2022.

Kiina on aktiivisesti lisännyt vaikutusvaltaansa ympäri maapallon. Muinoin Kiinalla oli jo kaupankäyntiään varten maitse yhteys Eurooppaan eli Silkkitie. Nykyään Kiina on kehittänyt kaupankäyntiä ja vaikuttamistaan uusilla Silkkiteillä niin maitse kuin meritsekin.

Hänen asiapitoista ja hyvin jäsenneltyä luentoaan on mahdoton siteerata tarkasti, mutta luennoilla kannattaa olla läsnä, sillä ei koskaan tiedä, mitä helmiä osuu kohdalle. Kuulijat olivat harvinaisen kiinnostuneita luennon sisällöstä ja lopuksi riitti vielä joukko kysymyksiä vastattavaksi. 

Takselaiset olivat hyvä yleisö, paras, mitä Jukka Savolaisen kuulijaksi on pitkään aikaan osunut.

Ismo Nuuja

Tunnelmaa Seppo Hovin viihdekonsertissa Lohjalla

Huhtikuun lauantaina 2.4 Taksen retkikohteena oli Karjalohjalla sijaitseva kylpylähotelli sekä Seppo Hovin suosittu viihdekonsertti, "Kun ilta tummentuu". 

Kevätauringon paistaessa pilvien lomasta lähdimme kohti Karjalohjaa. Moottoritieltä päästyämme ajoimme kaunista Lohjanharjua pitkin ja saavuimme lopuksi järven rannalla sijaitsevalle kylpylähotellille, jossa söimme lounaan. 

Kylpylän vastaanottoaulan ikkunoista näkyi kaunis kevättalvinen näkymä järvelle. 

 

Lounaan jälkeen ajoimme Lohjan keskustaan konserttitalolle. 

Kun ilta tummentuu-konsertissa Seppo Hovi johdatti meidän tarinoillaan populaarimusiikin ”kultaisten” vuosikymmenien läpi aina 30-40- luvulta 60-luvun loppupuolelle. Konserttiin valitut kappaleet ja niitä taustoittavat tarinat etenivät vuorotellen vuosikymmenestä toiseen. Mukana oli myös suomalaisten säveltäjien ja sanoittajien tunnettuja lauluja Merikannosta Malmsteniin. Hän kertoi muun muassa George de Godzinskyn säveltämän ja Kerttu Mustosen sanoittaman Äänisen aallot -kappaleen taustahistorian jatkosodan vuosilta, niin elävästi, että suomalaisen valssin merkitys vaikeana aikana tuli hyvin esille. 

Konserttisalissa kaikuvat ihanat iskelmät ja laulelmat, kotimainen kupletti ja ranskalainen chanson, oopperan ja operetin helmet Seppo Hovin soittaessa pianoa tai harmonikkaa. Kaunisääninen Angelika Klas ja tango-prinssinäkin tunnettu Hannu Lehtonen lauloivat tangon, operetin, jazzin ja ikivihreiden tunnetuimpia sävelmiä. Aika ajoin Hannu Lehtosen soittama saksofoni toi lisää syvyyttä ja tunnelmaa konserttiin. Seppo Hovi kertoi Hannu Lehtosen olleen toinen suomalainen muusikko, joka on tehnyt saksofoninsoiton diplomityön Sibelius-Akatemiassa ja lisäksi täydentänyt opintojaan useilla mestarikursseilla sekä kotimaassa että ulkomailla. Hänen taitava soolosoittona toi hienosti esille saksofonin monet ulottuvuudet. Oli ilo kuunnella mahtavan lauluäänen ja soiton vuorottelua.

Hieman yli kaksi tuntia kestävän konsertin musiikkikappaleet ja taustatarinat olivat taitavasti koottu tunnelmalliseksi kokonaisuudeksi. Konsertissa esitetyistä kappaleista innokkaimmat taputukset sai Hopeinen kuu, joka taisi olla monen yleisössä olevan suosikki. Seppo Hovin tarinat musiikkikappaleiden taustoista olivat minusta yksi kiinnosta osa konsertista. Tässä konsertissa päästiin 60-luvun loppupuolelle saakka ja hieman ehdittiin viitata myös 70-luvun alussa tuleviin artisteihin ja heidän mukanaan tuomiin uusiin aaltoihin. Toivotaan Seppo Hovilta uusia tarinoita ja hänen kokoamaa uutta konserttia seuraavista vuosikymmenistä. 

M. Englund

Piparkakkutalon kautta Kaukorakkaus-teatteriesitykseen

Hämeenlinnaan 18.3 suuntautuvalla teatteriretkellä pysähdyimme aluksi viehättävään ravintola Piparkakkutaloon kolmen ruokalajin lounaalle. Vuonna 2022 35-vuotta täyttävä ravintola on suosittu a' la carte-ravintola Hämeenlinnan keskustassa. Ravintola toimii 1900-luvun alussa rakennetussa historiallisessa ja idyllisessä rakennuksessa, jonka on suunnitellut arkkitehti Selim A. Lindqvist. Jugendtyylinen vanha kauppiaskoti oli 1970-luvulla purkukuntoinen rakennus, joka on onneksi saatu korjattua uuteen loistoonsa. Rakennus on nykyään suojeltu.  Aikaisemmin, 1800-luvulla, talon tontilla sijaitsi Albert Edelfeltin lapsuuden koti.

 
Ennen ravintolatoiminnan aloittamista talossa toimi Art Piparkakku taiteen näyttämönä. Taideperinnön vaaliminen näkyi ravintolasalin seinillä olleissa maalauksissa. Ravintolan lämminhenkinen ja kaunis sisustus loi mukavan tunnelman lounashetkeen.

Lounaan jälkeen siirrymme läheiseen teatteritaloon katsomaan Minna Lindgrenin kirjaan pohjautuvaa näytelmää Kaukorakkaus. Näytelmän kertoi 82-vuotiaasta atk-insinööristä, Kaukosta, joka asui poikansa ja hänen aikamiespojan kanssa saman jääkaapin ympärillä. Tarina eteni kolmen sukupolven yhteiseloa seuraten, samalla kun päähenkilö Kauko päätti ryhtyä tavoittelemaan nuoruuden onnea sukututkimuksen ja älyteknologian avulla. 

Näytelmä tarjosi hauskoja hetkiä jo ikääntyneiden kaverusten ja työtovereiden tapaamisia seuraten. Kauko oli aluksi tyytyväinen omaan tietotekniikan osaamiseensa, kunnes huomasi vähitellen kaipaavansa taitojensa päivittämistä ja uudemman teknologian käyttöönottamista. Näytelmä oli osaksi viihdyttävä ja osaksi ristiriitaisia tunteita herättävä. 

 

Retki oli kokonaisuudessaan virkistävä vierailu lähikaupunkiin ja tarjosi mukavaa yhdessäoloa Takselaisten seurassa.  

M. Englund

Valokuvat ravintolasta Marja Nokelainen 

Teatteriesityksen kuva näytelmän esitteestä