Kuulon kuntoutuksesta, Antti Aarnisalo 28.3.

HYKSin korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan dosentti, ylilääkäri Antti Aarnisalo kertoi torstaikahveillamme kuuloaistista, kuulemisesta, kuulovioista ja kuulon kuntoutuksesta. Kuulijamäärästäkin saattoi päätellä, että aihe kosketti.

Aarnisalon mukaan 75-vuotiaista kahdella kolmasosalla on jonkinlaista kuulemisvaikeutta ja jopa kolmannes saattaisi hyötyä kuntoutuksesta tai edes kuulon arvioimisesta.

Kuuloa luokitellessa puhutaan normaalista kuulosta, lievästä, keskivaikeasta, vaikeasta ja erittäin vaikeasta kuulonalenemasta. Keskivaikeassa alenemassa aiheutuu jo väärinymmärryksiä ja vaikeassa tarvitaan apuvälinettä kuulemiseen.

Kuulonalenemiin on monia syitä, ja tavanomaisin on ikäkuulo. Sen takana on Aarnisalon mukaan äärimmäisen yksilöllinen prosessi. Perimä ei sitä yksin selitä. Melu on aiheuttanut paljon kuulovaurioita.

Suomen väestöstä noin 15 prosentilla on jonkinasteinen kuulovamma. Erityisen huolestuttavaa on se, että jo asevelvollisuuden aloittavilla todetaan vaurio, ja se on yleensä täysin itse aiheutettu erilaisilla kuuntelulaitteilla.

Ikäkuulon kuuma tutkimusaihe on dementian ja kuulonaleneman yhteys. ”Pitkään on ollut jonkinasteisesti selvää, että alenema edistää dementian etenemistä. Nyt näyttää, että se on itsenäinen riskitekijä dementialle. Puhutaan jopa viisinkertaisesta riskistä.”

Puheen kuulemisessa menetetään yleensä ensin konsonantit. Kuulolaitteita käyttäville ei koskaan saisi huutaa, Aarnisalo tähdentää, sillä huudettu puhe tuo vokaalien energiaa ja peittää konsonantteja. Kaikki kojeet on säädetty kuulemaan normaalia puheääntä.

Kuulon kuntoutus kuuluu hoitotakuun piiriin. HUS-alueella ollaan Aarnisalon mukaan täysin hoitotakuussa. Apuvälineitä annetaan vuosittain 14 000-15 000 ja avuksi on tehty ostopalvelusopimuksia.

Kuulon kuntouttamiseen pääsyyn on sovittu tietynlaisia kriteerejä. Lähtökohta on, että on otettu kuulokäyrä. Ensiksi tarvitaan lääkärin lähete kuulokeskukseen, missä tutkitaan ja luovutetaan kuulokoje ilmaiseksi pitkäaikaiseen lainaan. Paristot on hankittava itse. Vastedes tarjolle tulee entistä enemmän ladattavia kojeita.

Herkästi ajatellaan, että kuulokoje tekee huonokuuloisesta normaalikuuloisen. ”Sellaista laitetta ei ole keksitty, joka pääsisi lähellekään oman sisäkorvan toimintaa”, Aarnisalo vakuuttaa. ”Koje vain vahvistaa ääntä ja korjaa tiettyjä taajuuksia, ja valtaosa niistä on kyllä aika fiksuja.”

Nykyiset kuulolaitteet ovat pienoistietokoneita. Markkinoilla on Aarnisalon mukaan varmasti 3 000 erilaista kojetta. Sairaaloissakin niitä on sadoittain ja ne ovat hyvää keskitason teknologiaa. Tarjolla on myös erikoiskojeita erikoistilanteisiin.

Uusi teknologia on tuonut mukanaan sisäkorvaistutteen, joka voi auttaa, kun kuulokoje ei enää riitä. Leikkaamalla sisäkorvaan asennettavalle kojeelle ei ole erityistä ikärajaa. Hyöty on Aarnisalon mukaan merkittävä pikkulapsesta vanhukseen. Voi kuitenkin olla, että ikääntynyt sopeutuu istutteeseen nuorempaa hitaammin.

Tutkittu on sitäkin, miksi kuulokojeen saanut ei sitä käytä. Sopeutumisprosessi kestää Aarnisalon mukaan yllättävän pitkään, jopa vuoden. Käyttäjän olisikin aktiivisesti totuttauduttava erilaisiin oloihin ja sinnikkäästi harjoiteltava.

Aarnisalon esitys oli erinomainen, äänenkäyttöä myöten. ET

Antti Aarnisalon kiitollista yleisöä

Taksen kevätkokouksen vieraana kansanedustaja Mia Laiho

Mia Laihoi

Kansanedustaja, Espoon kaupunginvaltuutettu, lääketieteen tohtori Mia Laiho saapui
vieraaksemme hyvin ajankohtaiseen aikaan, sote oli kaatunut ja Suomen hallitus eronnut. Mia on ollut vuoden kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen, joten hän on ollut mukana sote-uudistusta tekemässä.

Varsinkin maakuntalait vaativat paljon työtä. Mia kertoi, että uusmaalaisena kansanedustajan hän ei voinut pitää suunniteltuja maakuntia yhdenvertaisina. Monissa maakunnissa olisi ollut vain murto-osa Uudenmaan maakunnan 1,7 miljoonasta asukkaasta.

Mian mielestä sote-uudistusta tarvitaan. Se pitäisi vain tehdä suunnitelmallisesti useamman vaalikauden aikana tai sitten palastella sote useampaan osaan. Tällä hetkellä pitäisi katsoa eteenpäin ja keskittyä soten läpiviemiseen ilman maakuntamallia. Ei pidä lukkiutua liikaa joihinkin raameihin vaan laajemmilla hartioilla työstää uutta sotea.

Mian mielestä soten keskipisteenä pitäisi olla ihminen, ei hallintohimmeli. Hän piti hyvänähenkilökohtaista budjettia tai asiakasseteliä sairaalle tai vammaiselle ihmiselle, joka voisi hankkia tarvitsemansa palvelut haluamastaan paikastaan.

Vanhuspalveluissa kilpailutus on mennyt monessa kunnassa pieleen. Hinta vaikuttaa laatuun. Mian mielestä pitäisi ottaa käyttöön vanhusten palvelusetelit. Espoossa Mia on tehnyt yhdessä Kristiina Mustakallion kanssa valtuustoaloitteen palvelusetelillä saatavasta hoidosta vanhuksen tai sairaan toivomasta paikasta.

Vanhuspalveluissa toimintatapaa pitäisi muuttaa siten, että asiakkaitten näkemykset pitää ottaa huomioon. Ihmisen pitää saada lääketieteellisesti oikeaa hoitoa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Mia totesi, että tämä sote-malli kaatui poliittisiin erimielisyyksiin, ei perustuslakiin. Sote kuitenkin tarvitaan. EK

Helsingin keskustakirjasto Oodi

Maaliskuu 5.-12.2019

Helsingin uuteen, upeaan keskustakirjasto Oodiin olimme onnistuneet saamaan useampia opastettuja vierailuaikoja. Saavutus sinällään, sillä Oodi on ollut todella suosittu kohde. Oodin huikeasta suosiosta kertoo, että vierailujemme aikaan maaliskuulla Oodi oli ollut auki vain kolmisen kuukautta ja siellä oli käynyt jo reilut 800.000 henkilöä. Melkoisen paljon väkeä oli näinäkin päivinä; kaiken ikäisiä, vauvoista ja päiväkotilapsista meihin eläkeläisiin ja huomattavan paljon koululaisia sekä nuoria aikuisia, myös turisteja.

Oodin sijainti Helsingin sydämessä, Kansalaistorin laidalla, on erittäin onnistunut. Jo Oodia lähestyessä Kansalaistorin suunnalta, on näky hyvin vaikuttava ja tulija on valmiiksi tietoinen, että nyt ollaan kokemassa jotain ennen näkemätöntä. Julkisivu on todella upea lasiseinineen ja kuusilaudalla vuorattuine, kaarevine lippakatoksineen.

Tapasimme oppaamme katutason kerroksen aulassa, josta hän ohjasi meidät viihtyisään Maijasaliin. Tämä on yksi Oodin monista muunneltavista tiloista ns monitoimisali.

Mukavilla istuimilla saimme kuulla runsaasti yleistietoa Oodista. Kaksipäiväisten avajaisjuhlallisuuksien aikana vierailijoita oli jo 55000 eikä kiinnostus ole siitä juurikaan laimentunut. Vieralijoita on ollut keskimäärin 9000/päivä.

Oodin on suunnitellut suomalainen Ala-arkkitehtitoimisto, joka voitti vuonna 2013 julkistetun kansainvälisen arkkitehtikilpailun. Ehdotuksia oli kaikkiaan 544. Rakentaminen alkoi vuoden 2015 jälkipuoliskolla ja rakennus avattiin yleisölle 5. joulukuuta 2019.

Oodissa on kolme kerrosta, joilla jokaisella on erilaiset luonteet ja käyttötarkoitukset. Liukuportaiden ja hissien lisäksi kerroksia yhdistää katutasosta ylimpään kerrokseen saakka tyylikäs kierreportaikko, jonka seinämiin on toteutettu kuvataiteilija Otto Karvosen vaikuttava sanakollaasi Omistuskirjoitus (2018).

Esittelykierroksella selvisi lähemmin eri kerrosten tarkoitukset.

Ensimmäisen kerroksen tila muuntuu moneen ja on tarkoitettu kansalaisten kohtaamispaikaksi. Tässä kerroksessa sijaitsevat sisäänkäynnit, avarat aulatilat, kirjojen palautuspiste, kahvio-ravintola, näyttelytila, monitoimisali, leikkipuisto Loru, elokuvasali Kino Regina, Helsinki-info sekä EU@Oodi, joka pitää kansalaiset ajan tasalla EU:n ajankohtaisista asioista.

Toisen kerroksen ns kaupunkiverstaalla, meille osoitettiin, että Oodi on paitsi kulttuurinkuluttamisen myös valmistamisen paikka. Täällä voi käyttää ompelukonetta, saumuria, tehdä yhtä hyvin musiikkia kuin koruja ja grafiikkaa. Asiakkaat voivat käyttää esimerkiksi laserleikkuria, 3D- ja lasertulostimia sekä UV-tulostinta. Henkilökunta auttaa alkuun, ja erilaisia koulutuksiakin järjestetään. UV-tulostimella voi tulostaa töitä vaikkapa puupinnalle, ja laserleikkurilla leikata erilaisia materiaaleja. 3D-jyrsimellä on mahdollista työstää metallia. Kerroksessa on myös huomattava määrä studioita, ryhmätyötiloja, pelitilat, oppimistiloja, tietokoneita, lukusali sekä opetuskeittiö.

Kolmas kerros on omistettu kirjoille, ollen varsinainen ”Kirjataivas”. Täällä on noin 22000 lastenkirjaa, 27000 tietokirjaa, 50000 kaunokirjallista teosta, 150 eri aikakauslehteä, 48 eri sanomalehteä ym. Lisäksi täällä on Lasten maailma satuhuoneineen sekä kahvila.

Tila on hyvin avara ja valoisa suurine lasiseinineen ja pilvimäisine kattoineen. 

Tilaan on sijoitettu istuskeluportaita, runsaasti sohvia ja erilaisia mukavia istuimia sekä eläviä puita. Tänne on tuotu myös seitsemän uniikkia taidemattoa elävöittämään tiloja ja ehkä myös akustiikan vuoksi.

Kansalaisparvekkeella voi kesäkaudella ihailla Töölönlahden puistoa ja arvorakennuksia. Ihailimme erikoisesti maisemaa Eduskuntataloon, joka pääsee nyt todella oikeuksiin Oodin valtavista ikkunoista! Ja kun kiipesimme ns kirjaportaita huipulle, kerroksen lasikulmaan, sieltä löysimme sen: kaupungin parhaan selfie-paikan! MN