Tapiola muutoksen kourissa -- tilanne nyt

Seppo Kivilaakso ja Antti Mäkinen Tapiolassa 27.2.2020

Tapiolan projektijohtaja, DI Seppo Kivilaakso Indepro Oy:stä ja Espoon kaupungin projektijohtaja, DI Antti Mäkinen  olivat Taksen vieraina.

Myllerrys Tapiolassa on jatkunut jo vuosia ja jatkuu yhä vuosia. Takselaiset saivat torstaikahveillaan katsauksen tämän hetken tilanteeseen.

Antti Mäkinen on ollut Tapiolan kehittämisprojektissa vuodesta 2009. Seppo Kivilaakso on ollut mukana vuoden kauemmin toimeksiantajinaan alun perin Tapiolan alueen kehitys Oy ja sittemmin lähes kaikki alueen yksityiset kiinteistöt.

”Ilman metroa ei tällaista muutosta olisi tapahtunut”, Mäkinen totesi.
Keskustan projekti on ilman metroa noin miljardin euron arvoinen. Lähi-Tapiola investoi siitä puolet. Kaupunki on toiseksi suurin rahoittaja.

Monimutkaisuudessa tällaista hanketta ei Mäkisen ja Kivilaakson mukaan ole missään Suomessa. Alkuperäistä aluetta onkin kutsuttu kiinteistötekniseksi katastrofiksi.

Tapiolan muutoksista näimme mittavan määrän piirustuksia, havainnekuvia ja kuvia menneisyydestä ja nykyhetkestä. Purkaminen alkoi vanhasta palvelukeskuksen talosta, joka oli peruskorjauksen tarpeessa ja vain kaksikerroksinen. Sen jälkeen purkaminen ”lähtikin vähän lapasesta”.

Metron ohella toinen ratkaiseva tekijä alkaneessa muutoksessa oli pysäköintilaitos. Kun parkkeeraus oli ratkaistu, pystyttiin kehittämään kiinteistöjä. Tapiolan oli toimittava muutosten keskellä kaiken aikaa.

Ydinkeskustassa on yhä ratkaisematta ns. apteekin talon kohtalo, peruskorjataanko se vai rakennetaanko tilalle uusi. Heikintorinkin tulevaisuus on avoin. Sen iso omistaja Citycon hallitsee sopimuksellisesti jo suurinta osaa tiloista ja pyrkii saamaan loputkin, minkä jälkeen asia edennee.

Heikintorin eteläpuolinen pysäköintialue muuttuu puistoksi. Sen  asemakaava on hyväksytty, mutta yksi valitus on hallinto-oikeudessa. Purkuun päätyvät aikanaan myös nykyisen postin talo ja Länsikulma, jossa palvelukeskuksemme sijaitsee.

Vesiputoustalon tilalle suunniteltu asuintalo alkaa tuoreimman tiedon mukaan pian edetä. Itätuulenkujan päälle valmistuu kansi sitä myötä kuin uudet talot rakennetaan Merituulentien pohjoispuolelle.

Uimahallin kohtalo kiinnostaa kaikkia. Mäkisen mukaan Keskusallas on pyhä asia ja se pysyy. ”Kaupungilta on hyvin yksiselitteisesti ilmaistu, että Tapiolassa on vastedeskin paikka, jossa uidaan.  Millaisessa talossa, sitä tutkitaan yhä. Nykyinen halli on verrattain heppoinen rakennelma.”

Keskustorniin liittyvä  hotellisuunnitelma on yhä vireillä. Kulttuurikeskuksen peruskorjaus ja laajennus ja Kaupinkallion uudet talot toteutuvat lähivuosina.

Tuuliniittyyn rakentuu silta Tapiolan keskuksesta 2023. Puurakenteinen vuokratalo Tuuliniityssä on jo valmis ja puurunkoisen opiskelijatalon rakentaminen alkanut.

WeeGee-talon lähiympäristö kokee myös muutoksia. Paraikaa rakenteilla on  kulttuurimajakka, jonka pohjakerrokseen tulee WeeGeen toimintoja. WeeGeen pysäköinti siirtyy valtaosin maan alle, jolloin pihaan saadaan taidetta ja tilaa oleskella.

Raide-Jokeri ja Kehä I:n myllerrys muuttavat radikaalisti Maarin kulmakuntaa lähivuosina. Urheilupuiston alueelle on päätetty rakentaa jalkapallostadion.  Metron tuntumassa Jousenpuiston neljässä uudessa talossa asutaan jo ja uusia taloja on rakenteilla. ET

Suunnittelijaopettaja Satu Luhtanen, Omnia: Seniorit digimaailmassa – mitä minun pitäisi osata?

Digitietouden oppitunti veti tuvan täyteen takselaisia, vaikka pian paljastui, että suuri osa osallistujista hallitsi digimaailman alkeet jo sujuvasti.

Satu Luhtanen vastaa Omniassa tietotekniikan kurssitarjonnasta.
Luhtanen kertoi, että viidestä suomalaisesta jo neljä käyttää älypuhelinta. Kannettavaa tietokonetta käyttää noin 70 prosenttia suomalaisista ja pöytätietokonetta vajaa kolmannes, ja heistä valtaosa on varttuneempaa väkeä.

Luhtanen valotti kuulijoille perusasioita laitteista ja yhteyksistä, tiedonhakupalveluista sekä paikoista, joissa laitteita voi langattomasti päivittää. Sellainen on myös Tapiolan palvelukeskus.

Sähköisessä asioinnissa on jo monenlaisia palveluja ja niitä kehitetään koko ajan. Kaikissa viranomaispalveluissa vaaditaan vahva tunnistautuminen esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla. Puolet osallistujista on jo tehnyt veroilmoituksensa verkossa. Digikäyttäjän olisi hyvä osata oman laitteensa asetukset ja turvallinen käyttö. Päivitykset olisi tehtävä, mutta silloin laitteeseen tulee usein muutoksia ja niistä pitäisi selviytyä.

Tietoturvaohjelmisto olisi Luhtasen mukaan hyvä olla Android-laitteissa (Samsung, Huawei, Nokia jne.). iPhonessa ei ole aivan samalaista riskiä koska sen ympäristö on suljettu.
”Tärkeintä on oma nettikäyttäytyminen”, Luhtanen tähdensi. ”Jos on jotain, joka on liian hyvää ollakseen totta, se harvoin on totta. Mitä tahansa linkkiä ei kannata klikata.”
ET

Luennon oheismateriaali

Tietotekniikan seniorikurssit keväällä 2020

Digituki Espoossa keväällä 2020