MAANPUOLUSTUSKOULUTUS – turvallisuutta yhdessä

Piiripäällikkö everstiluutnantti Vesa Sundqvist esitteli 24.11.2022 MPK - Etelä-Suomen maanpuolustuspiirin koulutusta sekä ajankohtaisia asioita. Hän kertoi, että Maanpuolustuskoulutus MPK on Suomen kattavin kokonaisturvallisuuden kouluttaja. Se tarjoaa koulutusta kaikille, jotka ovat kiinnostuneita sotilastaitojensa tai yleisten turvallisuustaitojensa ylläpitämisestä, kehittämisestä ja laajentamisesta.

MPK perustettiin 1993 valtakunnalliseksi koulutusorganisaatioksi, joka kouluttaa kansalaisia selviytymään paremmin arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa. Se toimii  yhteistyöorganisaationa vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentällä. Se on myös Puolustusvoimien strateginen ja operatiivinen kumppani, jonka toimintaa ohjaa ja valvoo puolustusministeriö. Yhtenä sen erityistehtävänä on kehittää tutustumistoiminnalla nuorten mahdollisuuksia tutustua maanpuolustukseen.

Maanpuolustustahtoaan voivat MPK:n toiminnassa toteuttaa niin SA-joukkoon sijoitetut, tavalliset kansalaiset, työnantajan palvelukseen varatut kuin varareserviin kuuluvatkin. Koulutusta on saatavilla sekä sotilaille että siviileille ja kaikille sukupuoleen katsomatta.

MPK tukee koulutuksellaan Puolustusvoimien, muiden viranomaisten sekä kansalaisten valmiutta normaali- ja poikkeusoloissa. Se tekee yhteistyötä muiden turvallisuus-, kasvatus- ja valistustyötä tekevien vapaaehtoisjärjestöjen kanssa ja sillä on vuosittain 2000 kurssia, yli 50 000 osallistujaa ja 100 000 koulutuspäivää.

Vallitsevan kansainvälisen tilanteen johdosta on kurssikysyntä kasvanut räjähdysmäisesti ja niiden määrää on kaksinkertaistettu. Toiminnan yksi kulmakivistä on paikallisuus, jossa toimitaan erityisesti yhteistyössä alueen viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen kanssa. PT

Tutustu OHEISEN DIAESITYKSEN lisäksi yhdistyksen WWW-sivuihin osoitteessa https://mpk.fi/etela-suomi/ 

Ritarihuone ja Helsingin kaupunginmuseo 15.11.2022

Marraskuussa tutustuimme opastetulla kierroksella Helsingin Kruunuhaassa sijaitsevaan Ritarihuoneeseen. Uusgoottilainen valtiopäivärakennus on Suomen ritaristoa ja aatelia edustavan säätiön käytössä. Rakennus valmistui vuonna 1862, ja on arkkitehti G.T. Chiewitzin suunnittelema. 

Ritarihuone toimi vuosina 1863-1906 Suomen säätypäivillä aatelissäädyn kokoontumispaikkana. Tilojen puutteen vuoksi siellä on kokoontunut vuosien varrella myös muut säädyt, ennen kuin ne saivat omia tiloja käyttöönsä. Vuoden 1863 valtionpäivillä Ritarihuonetta käytettiin kaikkien neljän säädyn kokoustilana, koska Säätytaloa ei vielä oltu rakennettu.

 Talo on rakennettu tiilestä, joita on peitetty rappauksella. Taloon ostettiin Saksasta kaakeliuunit, parketit ja täysistuntosalin vaakunakilvet. Kauniit suuret ikkunat ja upeat valaisimet tuovat tiloihin vieläkin loistokkuutta. Raatihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena.

Suuressa salissa saimme tutustua sen seinällä oleviin 357 suvun vaakunoihin. Oppaamme  kertoman mukaan nykyiset aatelisvaakunoiksi nimitetyt symbolit olivat alun perin vaakunakilpiä, joiden tarkoitus oli toimia tuntomerkkinä taistelukentillä. Vaakunakilvet on kuvattu kullekin suvulle myönnetyssä vaakunakirjassa. Niiden taiteellinen muotoilu on vaihdellut aina sen ajan maun mukaan. Vaikka aateliston poliittinen ja taloudellinen valta on kadonnut, niin suvut kokoontuvat yhä joka kolmas vuosi. Ritarihuoneen tehtävänä on vaalia historiallista perintöä.

Suurin osa kalustuksesta on rakennusaikaista. Salien ja huoneiden lattioista löytyy taidokkaita puukoristuksia.  Tiloissa järjestetään nykyjään konsertteja sekä ne ovat suosittuja kokoustiloina. Osa huoneista on tutkijoiden käytössä. 

Ritarihuoneen opastuksen jälkeen söimme lounaan Ravintola Cavernassa. Lounaan jälkeen kävelimme Helsingin kaupunginmuseoon. Opastetulla kierroksella tutustuimme Helsingin valitut palat-näyttelyyn, jossa saimme kurkistaa Helsingin historiaan. Saimme muun muassa nähdä pienoismallin vuoden 1878 Helsingistä., tutustua 1950-luvun kotiin, sekä näimme kuvin miten Helsinkiä on muuttunut vuosien aikana.

Oppaamme opastuksella jokainen pystyi löytämään jotain tuttua näyttelyn kuvista ja kertomuksista.

                                                                                                                    M. Englund