tiistai 29. tammikuuta 2019

Oopperatalo ja ravintola Löyly, 29.1.


Tiesittekö, että Suomen kansallisoopperan orkesterimonttu toimii kuin hissi ja orkesteri soittaa ylemmällä tasolla esimerkiksi Mozartia ja alempana Wagneria, tai että parven valkoisessa kaaressa palaa punainen valo ohjaamassa tanssijoita pysymään ruodussa.

Suuren määrän tietoa saimme vierailullamme oopperan kulissien taakse. Kahdessa ryhmässä tutustuimme oivien oppaiden johdolla oopperan ja baletin arkeen.

Neljännesvuosisadan toimineessa oopperatalossa on tilaa neljän hehtaarin verran. Vakinaista henkilökuntaa on noin 550. Talo on Suomen suurin kulttuurialan työllistäjä ja siellä työskentelee huippuammattilaisia yli sadalla eri tehtävänimikkeellä. On maskeeraajia, kampaajia, ompelijoita, suutareita, puuseppiä, metallimiehiä, näyttämötyöntekijöitä, muusikoita, laulajia ja lisäksi  melkoinen määrä vierailijoita joka näytöksessä.

Istuimme hetken 1. parvella kuuntelemassa opasta ja saimme seurata näyttämön valmisteluja illan esitykseen. Sen jälkeen pääsimme silmäilemään ompelimon työtä ja kurkkaamaan mm. hattulaan, lavastamoon ja puutyöpajaan.

Talon käytävien  varret ovat täynnä rekvisiittaa, esimerkiksi siellä roikkuu hengareissa valtava määrä erilaisia esiintymisasuja, joista osa on ihmetyttäviä, kuten nahkaiselta näyttävä takki, joka kuitenkin on sappisaippualla käsitelty ja värjätty kevyt  fleecetakki.  

Oopperatalolta kuljettajamme sompaili bussimme lumen ahtauttamilla kaduilla Hernesaareen ravintola Löylyyn. Sää ei ehkä ollut antoisin, koska ravintolasta avautuva hieno näköala oli lumisateen verhoama.

Löylyn nuori henkilökunta yllätti meidät päästämällä tutustumaan talon kolmeen saunaan. Esittelijänä oli entinen palomies, joka nykyisin sytyttelee tulta eli lämmittää kyseiset saunat.

Koko talosta on tullut tavattoman suosittu, kuukaudessa saunojia on noin 10 000 ja ravintola menestyy niin hyvin, että laajennusta jo suunnitellaan.  ET

torstai 17. tammikuuta 2019

Vaalien lähestyessä: Unto Hämäläinen 17.1.

Salin täyteen väkeä keräsi torstaivieraamme, vaalitulosta pohdiskellut politiikan konkaritoimittaja Unto Hämäläinen. Hän kertoi seuranneensa toimittajana yhdeksät eduskuntavaalit, ensimmäiset vuonna 1983. Tuosta lähtien päähallituspuolue on aina hävinnyt vaalit, paitsi vuonna 2003 jolloin Paavo Lipposen johtama Sdp voitti kaksi paikkaa. Lipponen tosin menetti pääministeripaikkansa, koska keskusta voitti vielä enemmän. Pääoppositio taas on voittanut kaikki vaalit lukuun ottamatta vuotta 2011, jolloin perussuomalaiset saivat jytkynsä.

Hämäläinen oli laskenut tilaisuuttamme varten keskiarvoja kolmen suurimman puolueen menestyksestä gallupeissa, ja ne ovat olleet hyvin samansuuntaisia viime maaliskuusta alkaen: Sdp on jähmettynyt ykköspaikalle, kokoomus kakkospaikalle ja keskusta kolmanneksi mutta selvästi toisia alhaisemmalla tasolla.

Keskustan vaalivalmiuteen vaikuttaa Hämäläisen mukaan tapahtumassa oleva suuri sukupolvenvaihdos. Toistakymmentä näkyvää edustajaa on jäämässä pois. Moni keskustan äänestäjä miettii nyt, äänestääkö lainkaan. Yksi mielenkiintoinen kysymys on, mitä tekee Paavo Väyrynen. Keskustan Hämäläinen uskalsi arvioida olevan tuomittu jonkinnäköiseen tappioon.

Neljä vuotta oppositiossa ollut Sdp hamuaa hallitukseen ja pääministeripuolueeksi. Sen vaalivalmius on Hämäläisen mielestä kohtuullisen hyvä, muun muassa siksi, että ammattiyhdistysliike on voimallisesti mukana. Sdp:n kasvupotentiaali voi Hämäläisen mukaan tulla sen perinteisestä äänestäjäkunnasta, joka viime vaaleissa on äänestänyt perussuomalaisia.

Toinen suuri hallituspuolue on yleensä ollut häviäjä vaaleissa. Nyt Hämäläisen mielestä näyttää siltä, että kokoomus pärjää suhteellisen hyvin. Puolueella on kuitenkin muutama uhka, joista hän mainitsi kaksi. Jos Hjallis Harkimon ryhmittymälle tulee kannattajia, ne löytynevät kokoomuksen joukoista.

Merkittävämpi uhka on sote, jonka kohtalosta päätettäneen kuukautta ennen vaaleja. Kokoomuksessa on sen tiimoilta kahta ilmaa, eikä Hämäläinen usko sentyyppisen hajanaisuuden tuovan nostetta vaalien alla.

Kokoomus näyttää Hämäläisen mukaan lisäksi ripustavan kampanjansa Petteri Orpon ympärille. ”On suuri vaara, että yhteen henkilöön ripustautuminen voi kääntyä vastaan.”

Perussuomalaiset on vaalien jokeri. ”Se puolue, joka sai viime vaaleissa puoli miljoonaa ääntä, ei ole enää mukana. Näiden puolen miljoonan pitää äänestää Halla-ahon perussuomalaisia, Terhon sinisiä tai jotain muuta tai jättää äänestämättä. Kyseessä on iso potti, ja se viime kädessä ratkaisee nämä vaalit.”



Unto Hämäläisen kuulijoita

Eniten perussuomalaisia pelkää Hämäläisen arvion mukaan Sdp. Toinen uhka demareille on Pekka Haavisto. ”On huolestuttu ihan toisella tavalla vihreistä kuin Touko Aallon aikana.”

Sinisille Hämäläinen povaa hyvin harmaata tulevaisuutta.

Hämäläinen arvioi vaalituloksen olevan niin kimurainen, että hallitus voidaan muodostaa vain neljän puolueen pohjalta, kahden ison ja kahden pienen. ”Veikkaan vain yhdestä isosta ja yhdestä pienestä eli ne ovat Sdp ja Rkp. Muut ovat vielä arvoitus.” ET