Espoolaiset kartanot, Tryggve Gestrin ja Tony Hagerlund 26.9.

Tony Hagerlund ja Tryggve Gestrin Tapiolassa

Espoon kaupunginmuseon intendentti Tryggve Gestrin aloitti kertomalla kartanon käsitteen. Kartano on rälssitila, joka lahjoitettiin ratsupalvelusta vastaan ja joka sai verovapauden.

Kuningas Kustaa Vaasa perusti Espoon kartanon 1556. Kartanon tuli toimia kuninkaallisena mallikartanona. Se perustettiin Espåbyn ja Mankbyn kylien maille. Kartanon omistajina ovat olleet muun muassa Jacob de la Gardie, Gustav Horn ja Ramsayt. Maaherra Anders Henrik Ramsay osti kartanon vuonna 1756, ja tällöin alkoi tilan kukoistuskausi. Tuolloin rakennettiin holvikivisillat ja mylly. Muutamien omistajavaihdosten jälkeen kartanon maat siirrettiin varta vasten perustettuun Esbogård Ab -osakeyhtiöön. Tarkoituksena oli palstoittaa kartanon maat. Valtioneuvos August Ramsay hankki 1914 kartanon kaikki osakkeet ja päätti säilyttää maat suurtilana. August Ramsayn perilliset hoitavat tänä päivänä kartanoa.

Eräs jäsenemme kysyi, mitä tapahtui talonpojille, kun heidän maansa yhdistettiin kartanoiksi. Selkeä vastaus oli, että talonpojat päätyivät lampuodeiksi tai heidät heitettiin ulos.

Tryggve Gestrin kertoi, että 1650-luvulta lähtien kruunu lahjoitti paljon maata aatelisille. 1800-luvulla helsinkiläiset ostivat  Espoosta maita kesäasunnoiksi. Tällainen on esimerkiksi Träskändan kartano, jonka senaattori, prokuraattori, vapaaherra Carl Johan Walleen osti 1820 perheen kesäpaikaksi. 1920-luvulla Espoon  kunta osti tilan, kuten monta muutakin kartanoa.

Espoon kulttuurilautakunnan jäsen Tony Hagerlund kertoi meille värikkäästi kuvin ja sanoin, mihin kartanoihin voi vielä päästä käymään ja mahdollisesti kahvittelemaankin. Tällaisia ovat Albergan kartano, Bastvikin kartano (kerran kuussa auki), Bodomin kartano (golfia ja kahvila-ravintola), Luukin kartano (Helsingin ulkoilualueita), Marketan puisto (keväisiä tapahtumia), Pakankylän kartano (Kaisankoti) ja Pisan kartano (Espoon omistama asukaspuisto).

Tony Hagerlund kertoi myös yleisölle avoinna olevista hienoista huviloista: Gula Villan (IsoVasikkasaari), Villa Linudd (Laajalahti), Villa Pentry (Nuottaniemi) ja Villa Ylänne (Leppävaara).
Jokaisen kartanon ja huvilan kohdalla Tony Hagerlund kysyi, kuinka moni kuuntelijoista oli käynyt niissä. Hyvin moni oli käynyt kaikissa näissä Espoon aarteissa. Tony antoi meille tunnustusta.

Tämä luettelomainen kirjoitus ei tee oikeutta Tony Hagerlundin esitelmälle. Tämä esitys piti nähdä ja kuulla. Sali oli täynnä innostunutta ja kiinnostunutta kuuntelijaa. Tämä omakohtainen tarina jäi mieleen: Tony oli ystävänsä kanssa etsimässä Espoossa ollutta mestauspaikka, kun puhelin soi. Tony vastasi ja kertoi etsivänsä ystävän kanssa mestauspaikkaa. Soittaja hämmästeli - ja syystä. EK

Rauli Virtanen 12.9.

Syksyn ensimmäinen torstaikahvivieraamme oli toimittaja ja tietokirjailija Rauli Virtanen, jolla on takanaan pitkä ura ulkomaantoimittajana. Matkustaa hän toki yhä, lentohäpeää hieman tuntien mutta matkansa hyvin perustellen. Usein hän on matkoilla mukana asiantuntijana, viimeksi Mongoliassa.

Tietokirjoistaan hän halusi sanoa aluksi sanasen. Uusinta, seitsemättä teostaan, suomalaisista merenkulkijoista kertovaa Riosta Rotterdamiin halukkaat saivat ostaakin.

Niin vihreä ajatuksiltaan kuin onkin ja tietäen, että hiilijalanjälkiä pitäisi pienentää, Virtanen ei lähtisi ensimmäisenä kieltämään kaikkea matkailua. Useamman kerran hän mainitsi nykyajan historiattomuuden, ja siksi hän kehottaa valitsemaan matkailun, joka auttaa ymmärtämään historiaa ja muistamaan, mitä kaikkea on tapahtunut.

Esityksessään Virtanen arvioi nykymaailman tilaa.

Suuri ongelma Virtasen mielestä on se, ettei ymmärretä käynnissä olevan muuttoliikkeen syitä. Hän osoitteli mediaa ja kertoi olevansa huolissaan sen tilasta. ”Jos media ei tuo nykymaailman ihmisiä lähelle, miten voimme tutustua? Vieraantuminen kasvaa. Nyt on enemmän tietoa maailmasta kuin koskaan aiemmin, mutta tiedetään siitä entistä vähemmän.”

Ulkomaanosastoja on supistettu, journalismin pitäisi pystyä puolustautumaan somea vastaan, valheellisten tietojen toistuessa ihmiset alkavat uskoa niihin. ”Se on ajan ilmiö, läsnä kaikkialla Trumpista alkaen.”

Lähi-itä ja Afrikka huutavat Virtasen mukaan suomalaisia kirjeenvaihtajia. ”Vihdoinkin olisi kiinnostusta. Vaaleissa lähes kaikki poliitikot totesivat, että Afrikka on meille tärkeä.  Olettaisi, että myös media avaisi enemmän, miten voisimme edesauttaa hyvää kehitystä siellä ja auttaa valtavaa määrää näköalattomia nuoria saamaan mahdollisuuden menestyä. ”
Nyt Afrikka nähdään enemmän uhkana kuin mahdollisuutena.

Euroopan hajaannuksen vuoksi Vladimir Putin on tyytyväinen, ja se on myös Donald Trumpin edun mukaista, Virtanen totesi. Britannian sekava tilanne hajottaa Eurooppaa entisestään.
Johtavan roolin Euroopassa ottanee nyt Ranska kun Britannia on alennustilassa ja Angela Merkelin vahva kausi on ohi. Suomen on etsittävä uusia liittolaisia vanhan Hansa-blokin sijasta.
Trump on Virtasen luonnehdinnan mukaan paitsi tragikoominen myös arvoituksellinen ja arvaamaton. Hänen esiintymisensä on teatraalista. Trump haluaa tavata vastapuolia henkilökohtaisesti. ”Hän etsii diilejä, haluaa vaikuttaa kaupallisin keinoin ja pakottamalla.”

Huolenaihe on Virtasen mielestä Kiinan ja Yhdysvaltojen leikkiminen kauppasodalla. ”Jos se päättyy huonosti, se vaikuttaa koko maailman talouteen.”

Hyvä uutinen oli Virtasen mielestä se, että Trump erotti sotahaukka John Boltonin. ”Pelätty sota Irania vastaan ei toivottavasti toteudu.”Virtanen pelkää pahoin, että Trump valitaan uudelleen. ”Demokraateilla on leirissä liian paljon haastajia, ei yhtä nousevaa kirkasta tähteä.”

Ilmasto puhuttaa nyt, mutta kun Virtanen kävi Etelä-Amerikassa monesti 1970-luvun alussa, hän kirjoitti jutun Amazonas palaa ja Brasilia valtaa Amazonia. ”Silloin olisi jo voinut herätyskellot soida.”Amazonasin tuho aiheutuu karjatalouden ja soijanviljelyn tarpeista. Samalla lailla ongelmainen on Virtasen mukaan palmuöljy, jonka tuottaminen uhkaa Indonesian sademetsiä.

Afganistanissa Virtanen kertoi olleensa 12-13 kertaa ja seuranneensa mm. 1979 Neuvostoliiton interventiota ja liikkuneensa erilaisten talebanien ja muiden sissiporukoiden mukana.
Hän ei pidä amerikkalaisten sotkeutumisesta muiden maiden asioihin, mutta Trumpin halu vetää amerikkalaiset joukot pois Afganistanista voi johtaa ongelmiin. Se riippuu siitä, millainen joukko valikoituu Kabuliin. Voi käydä niin, että tyttöjen koulunkäynti päättyy ja naisille vaaditaan taas burkat päälle.

Syyriassa sota on ohitse, mutta useimmat tarkkailijat ovat sitä mieltä, että valitettavasti Assadin diktatuuri voitti ja siksi Venäjän avustuksella pommitukset jatkuvat. Iranin läsnäolo Assyriassa Hizbollahin kautta luo epävakautta, samoin Saudi-Arabian toive liittoutua Yhdysvaltojen kanssa. ET