perjantai 13. syyskuuta 2019

Rauli Virtanen 12.9.

Syksyn ensimmäinen torstaikahvivieraamme oli toimittaja ja tietokirjailija Rauli Virtanen, jolla on takanaan pitkä ura ulkomaantoimittajana. Matkustaa hän toki yhä, lentohäpeää hieman tuntien mutta matkansa hyvin perustellen. Usein hän on matkoilla mukana asiantuntijana, viimeksi Mongoliassa.

Tietokirjoistaan hän halusi sanoa aluksi sanasen. Uusinta, seitsemättä teostaan, suomalaisista merenkulkijoista kertovaa Riosta Rotterdamiin halukkaat saivat ostaakin.

Niin vihreä ajatuksiltaan kuin onkin ja tietäen, että hiilijalanjälkiä pitäisi pienentää, Virtanen ei lähtisi ensimmäisenä kieltämään kaikkea matkailua. Useamman kerran hän mainitsi nykyajan historiattomuuden, ja siksi hän kehottaa valitsemaan matkailun, joka auttaa ymmärtämään historiaa ja muistamaan, mitä kaikkea on tapahtunut.

Esityksessään Virtanen arvioi nykymaailman tilaa.

Suuri ongelma Virtasen mielestä on se, ettei ymmärretä käynnissä olevan muuttoliikkeen syitä. Hän osoitteli mediaa ja kertoi olevansa huolissaan sen tilasta. ”Jos media ei tuo nykymaailman ihmisiä lähelle, miten voimme tutustua? Vieraantuminen kasvaa. Nyt on enemmän tietoa maailmasta kuin koskaan aiemmin, mutta tiedetään siitä entistä vähemmän.”

Ulkomaanosastoja on supistettu, journalismin pitäisi pystyä puolustautumaan somea vastaan, valheellisten tietojen toistuessa ihmiset alkavat uskoa niihin. ”Se on ajan ilmiö, läsnä kaikkialla Trumpista alkaen.”

Lähi-itä ja Afrikka huutavat Virtasen mukaan suomalaisia kirjeenvaihtajia. ”Vihdoinkin olisi kiinnostusta. Vaaleissa lähes kaikki poliitikot totesivat, että Afrikka on meille tärkeä.  Olettaisi, että myös media avaisi enemmän, miten voisimme edesauttaa hyvää kehitystä siellä ja auttaa valtavaa määrää näköalattomia nuoria saamaan mahdollisuuden menestyä. ”
Nyt Afrikka nähdään enemmän uhkana kuin mahdollisuutena.

Euroopan hajaannuksen vuoksi Vladimir Putin on tyytyväinen, ja se on myös Donald Trumpin edun mukaista, Virtanen totesi. Britannian sekava tilanne hajottaa Eurooppaa entisestään.
Johtavan roolin Euroopassa ottanee nyt Ranska kun Britannia on alennustilassa ja Angela Merkelin vahva kausi on ohi. Suomen on etsittävä uusia liittolaisia vanhan Hansa-blokin sijasta.
Trump on Virtasen luonnehdinnan mukaan paitsi tragikoominen myös arvoituksellinen ja arvaamaton. Hänen esiintymisensä on teatraalista. Trump haluaa tavata vastapuolia henkilökohtaisesti. ”Hän etsii diilejä, haluaa vaikuttaa kaupallisin keinoin ja pakottamalla.”

Huolenaihe on Virtasen mielestä Kiinan ja Yhdysvaltojen leikkiminen kauppasodalla. ”Jos se päättyy huonosti, se vaikuttaa koko maailman talouteen.”

Hyvä uutinen oli Virtasen mielestä se, että Trump erotti sotahaukka John Boltonin. ”Pelätty sota Irania vastaan ei toivottavasti toteudu.”Virtanen pelkää pahoin, että Trump valitaan uudelleen. ”Demokraateilla on leirissä liian paljon haastajia, ei yhtä nousevaa kirkasta tähteä.”

Ilmasto puhuttaa nyt, mutta kun Virtanen kävi Etelä-Amerikassa monesti 1970-luvun alussa, hän kirjoitti jutun Amazonas palaa ja Brasilia valtaa Amazonia. ”Silloin olisi jo voinut herätyskellot soida.”Amazonasin tuho aiheutuu karjatalouden ja soijanviljelyn tarpeista. Samalla lailla ongelmainen on Virtasen mukaan palmuöljy, jonka tuottaminen uhkaa Indonesian sademetsiä.

Afganistanissa Virtanen kertoi olleensa 12-13 kertaa ja seuranneensa mm. 1979 Neuvostoliiton interventiota ja liikkuneensa erilaisten talebanien ja muiden sissiporukoiden mukana.
Hän ei pidä amerikkalaisten sotkeutumisesta muiden maiden asioihin, mutta Trumpin halu vetää amerikkalaiset joukot pois Afganistanista voi johtaa ongelmiin. Se riippuu siitä, millainen joukko valikoituu Kabuliin. Voi käydä niin, että tyttöjen koulunkäynti päättyy ja naisille vaaditaan taas burkat päälle.

Syyriassa sota on ohitse, mutta useimmat tarkkailijat ovat sitä mieltä, että valitettavasti Assadin diktatuuri voitti ja siksi Venäjän avustuksella pommitukset jatkuvat. Iranin läsnäolo Assyriassa Hizbollahin kautta luo epävakautta, samoin Saudi-Arabian toive liittoutua Yhdysvaltojen kanssa. ET