Minna Canth: Tietokirjailija Minna Maijala, 28.2.

Minna Maijala

Torstaivieraanamme oli tietokirjailija, kirjallisuushistorioitsija Minna Maijala, joka on tehnyt Minna Canthista väitöskirjan ja vuonna 2014 elämäkerran Herkkä, hellä, hehkuvainen: Minna Canth.
Canth oli aikansa merkittävimpiä kirjailijoita, lehtinainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänen syntymästään on tänä vuonna 175 vuotta.

Maijala kävi läpi Minna Canthin lapsuutta, opettajaseminaarikautta Jyväkylässä, päätymistä lehtori Ferdinand Canthin puolisoksi ja suurperheen äidiksi, paluuta leskeksi jäätyään seitsemättä lasta odottavana yksinhuoltajana Kuopioon, kauppiaaksi ryhtymistä ja lapsen syntymästä lähtien oirehtinutta hermoheikkoutta.

Minna Maijala on kirjeitä ja muita aikalaislähteitä käyttäen selvittänyt, millainen Canth oli henkilönä ja kirjailijana.

Canthista oli tehty aikaisemmin useita elämäkertoja, joista ensimmäinen ja vaikutusvaltaisin on ollut aikalaisen Lucina Hagmanin kaksiosainen teos. Hän loi kuvan naisasialiikkeen esitaistelijasta ja oman avioliittonsa uhrista.

Maijalan mukaan yksipuolinen kuva on vaikuttanut Canthin teosten tulkintaan. Hän epäilee käsitystä, että Canthien avioliitto olisi ollut onneton. On väitetty, että Minna Canth vapautui vasta miehensä kuoltua ja tuli julkisuuden sankariksi naisliikkeelle. Maijalan mukaan se perustuu varhaisten naiselämäkertojen tekijöiden tapaan hakea mallinsa kehitysromaaneista, joissa tarina edistyy kohtaamalla koettelemuksia ja vastuksia, ja sankariksi tullaan selviytymisen kautta. ”2000-luvulla ei enää uskota tällaisiin tarinoihin, tai ainakaan minä en jaksa uskoa.”

Täysin katveeseen on Maijalan mielestä jäänyt kirjailija, joka hänelle itselleen on se kaikkein rakkain Minna Canth. ”Hän oli uskomattoman laaja-alainen, lukenut ja kaunokirjallisesti kunnianhimoinen.”
Häntä kuitenkin väheksyttiin, koska hän ei muka naisena olisi voinut ymmärtää esimerkiksi Tolstoita ja Dostojevskia.

Maijala sanoo, että monien tutkimuksien mukaan Canth ymmärsi kaiken. ”Ne nuoret miehet, joita kirjallisuustutkimus nostaa, kuten Juhani Aho ja hänen toverinsa, he tulivat Kuopioon Kanttilan salonkiin kuulemaan, mikä on uutta. Minna Canth oli todella pätevä ja aikalaistensa kunnioittama kirjailija, täysin tasaveroisena näissä asioissa.”

Arvostus näkyy myös siinä, että nuorempaa polvea edustanut Eino Leino kirjoitti: ”Minna  Canth oli realistisin henki meidän kansallisen realismimme aikakaudessa: lujin, kovin, kouraantuntuvin ja asiallisin järki kenties koko suomenkielisessä kirjallisuudessa. Tekisi miltei mieli sanoa: miehekkäin.”

Maijala huomauttaa, että toisaalta meillä on Lucina Hagmanin kuva yhden asian naisesta, jolle naisasia oli kaikessa aina tärkein, toisaalta kirjailija, josta sana- ja kielikeskeisenä tunnettu Eino Leino kirjoittaa tuolla tavalla. ”Jostain noiden kahden ääripään väliltä löytyy varmaan totuus.” ET

The Sound of Music, Lahti, pe 22.2.

Topi Eskolainen, Eedit Taipale, Jessica Lajunen, Aini Ryymin,
 Anni Kajos, Petari Puska, Roosa Lehtinen, Ella Koski.
 Kuva: Johannes Wilenius

Pakkanen nipisteli poskia ja kengät lipsuivat jäisellä kadulla, ennen kuin pääsimme lämpimään bussiin ja teatteriretkemme Lahteen alkoi. Perillä nautimme alkajaisiksi sujuvasti hoidetun ja maittavan lounaan  Seurahuoneen Trattoriassa.

Lahden kaupunginteatterin tarjoama Broadway-klassikko The Sound of Music oli elokuvana meille kaikille kovin tuttu. Tosielämään löyhästi perustuva, Richard Rogersin säveltämä musikaali kertoo leskiupseeri Georg von Trappin seitsenlapsisen perheen elämästä Itävallassa toisen maailmansodan pyörteissä 1930-luvun lopulla.

Hieman ennalta oli epäilystä, olisiko musikaalin pääosassa esiintyvä Lahden Maria elokuvan Julie Andrewsin tasoa. Pettyä ei tarvinnut, sillä Mariaa esittävä Anni Kajos on todella hyvä laulaja. Muitakin kelpo solisteja oli lavalla useita, lapsikatras oli hurmaava ja pienin, Gretliä esittävä Leea Mäki aivan verraton. Musikaalin lavasteet olivat nekin upeat. Onneksi tarina oli säilytetty alkuperäisenä, modernisoimatta. ”Eikö ollutkin suloinen”, kysyi retkemme vetäjä Leena bussiin päästyämme. Oli, ehdottomasti. ET

Hätäensiapu: Roger Storås, to 14.2.

Miten henkeä uhkaavassa tilanteessa tulee toimia, siitä kertoi meille torstaivieraamme Roger Storås, joka viime vuonna jättäytyi senioriksi Suomen Johanniittain apu -yhdistyksen toiminnanjohtajan paikalta. Yhä hän kuitenkin ajaa ambulanssia ja antaa ensiapukoulutusta.

Johanniittain Ritarikunta on maailman vanhin avustusjärjestö. Se perustettiin vuonna 1099 Jerusalemissa. Johanniitat harjoittavat sairaanhoito- ja hyväntekeväisyystyötä.

Johanniittoja on nykyisin 152 maassa noin 40 miljoonaa. Ritarikunnan suomalainen haara perustettiin vuonna 1949 ja avustustoiminta alkoi 1996. Ritarikunnan tunnus on valkoinen kahdeksansakarainen risti.

Roger Storås oli puristanut meille kolmen tunnin kurssista tunnin pikakurssin. Hätäensiavun tarpeen voi kohdata missä ja milloin vain ja silloin pitää auttaa. Pienin, mitä voi tehdä, on soittaa 112: een.

Meille kerrottiin, kuinka tunnistetaan hälyttävät merkit, kuinka ja miten nopeasti pitää hälyttää apua, kuinka autetaan ja suojataan potilasta ja kuinka tärkeää (ja helppoa) olisi oppia käyttämään defibrillaattoria eli sydäniskuria, joita on nykyisin sijoitettu moniin julkisiin tiloihin.

Kaikkein tärkein hätätilanteessa on aika, pitää reagoida nopeasti, Storås tähdensi. Jos kyseessä on sydänpysähdys, aivotoiminta katoaa 10 minuutissa, mutta ensiavulla voi potilaalle antaa lisäaikaa siihen saakka kun ensihoitoyksikkö ehtii paikalle. Peruselvytys pitäisi aloittaa 1-2 minuutissa.

Ensiapukursseja muinoin käyneillekin Storåsin ohjeissa oli uutta: hengittämätöntä potilasta elvyttävää ei enää kehoteta puhaltamaan, vaan pelkästään painelemaan. Potilaan reagointia ei enää suositella tekemään läpsyttämällä vaan kipuärsykkeellä, esimerkiksi nipistämällä.

Aivoinfarktipotilaan hoitoon saamisessa on todella kiire. Sellaista epäillessä yksi hyvä keino on kehottaa potilasta nostamaan molemmat kädet suorana eteen ilmaan. Jos toinen käsi ei tottele, on heti soitettava apua.

Roger Storås toivoo, että kaikilla olisi puhelimessa sovellus 112 Suomi, joka ilmaisee hätäkeskukselle soittajan olinpaikan. ET

Linkit:

KURSSIN OHEISMATERIAALI
JOHANNITTAIN APU RY
JOHANNITTAIN HISTORIAA