Minna Canth: Tietokirjailija Minna Maijala, 28.2.

Minna Maijala

Torstaivieraanamme oli tietokirjailija, kirjallisuushistorioitsija Minna Maijala, joka on tehnyt Minna Canthista väitöskirjan ja vuonna 2014 elämäkerran Herkkä, hellä, hehkuvainen: Minna Canth.
Canth oli aikansa merkittävimpiä kirjailijoita, lehtinainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänen syntymästään on tänä vuonna 175 vuotta.

Maijala kävi läpi Minna Canthin lapsuutta, opettajaseminaarikautta Jyväkylässä, päätymistä lehtori Ferdinand Canthin puolisoksi ja suurperheen äidiksi, paluuta leskeksi jäätyään seitsemättä lasta odottavana yksinhuoltajana Kuopioon, kauppiaaksi ryhtymistä ja lapsen syntymästä lähtien oirehtinutta hermoheikkoutta.

Minna Maijala on kirjeitä ja muita aikalaislähteitä käyttäen selvittänyt, millainen Canth oli henkilönä ja kirjailijana.

Canthista oli tehty aikaisemmin useita elämäkertoja, joista ensimmäinen ja vaikutusvaltaisin on ollut aikalaisen Lucina Hagmanin kaksiosainen teos. Hän loi kuvan naisasialiikkeen esitaistelijasta ja oman avioliittonsa uhrista.

Maijalan mukaan yksipuolinen kuva on vaikuttanut Canthin teosten tulkintaan. Hän epäilee käsitystä, että Canthien avioliitto olisi ollut onneton. On väitetty, että Minna Canth vapautui vasta miehensä kuoltua ja tuli julkisuuden sankariksi naisliikkeelle. Maijalan mukaan se perustuu varhaisten naiselämäkertojen tekijöiden tapaan hakea mallinsa kehitysromaaneista, joissa tarina edistyy kohtaamalla koettelemuksia ja vastuksia, ja sankariksi tullaan selviytymisen kautta. ”2000-luvulla ei enää uskota tällaisiin tarinoihin, tai ainakaan minä en jaksa uskoa.”

Täysin katveeseen on Maijalan mielestä jäänyt kirjailija, joka hänelle itselleen on se kaikkein rakkain Minna Canth. ”Hän oli uskomattoman laaja-alainen, lukenut ja kaunokirjallisesti kunnianhimoinen.”
Häntä kuitenkin väheksyttiin, koska hän ei muka naisena olisi voinut ymmärtää esimerkiksi Tolstoita ja Dostojevskia.

Maijala sanoo, että monien tutkimuksien mukaan Canth ymmärsi kaiken. ”Ne nuoret miehet, joita kirjallisuustutkimus nostaa, kuten Juhani Aho ja hänen toverinsa, he tulivat Kuopioon Kanttilan salonkiin kuulemaan, mikä on uutta. Minna Canth oli todella pätevä ja aikalaistensa kunnioittama kirjailija, täysin tasaveroisena näissä asioissa.”

Arvostus näkyy myös siinä, että nuorempaa polvea edustanut Eino Leino kirjoitti: ”Minna  Canth oli realistisin henki meidän kansallisen realismimme aikakaudessa: lujin, kovin, kouraantuntuvin ja asiallisin järki kenties koko suomenkielisessä kirjallisuudessa. Tekisi miltei mieli sanoa: miehekkäin.”

Maijala huomauttaa, että toisaalta meillä on Lucina Hagmanin kuva yhden asian naisesta, jolle naisasia oli kaikessa aina tärkein, toisaalta kirjailija, josta sana- ja kielikeskeisenä tunnettu Eino Leino kirjoittaa tuolla tavalla. ”Jostain noiden kahden ääripään väliltä löytyy varmaan totuus.” ET