Marraskuussa tutustuimme opastetulla kierroksella Helsingin Kruunuhaassa sijaitsevaan Ritarihuoneeseen. Uusgoottilainen valtiopäivärakennus on Suomen ritaristoa ja aatelia edustavan säätiön käytössä. Rakennus valmistui vuonna 1862, ja on arkkitehti G.T. Chiewitzin suunnittelema.
Ritarihuone toimi vuosina 1863-1906 Suomen säätypäivillä aatelissäädyn kokoontumispaikkana. Tilojen puutteen vuoksi siellä on kokoontunut vuosien varrella myös muut säädyt, ennen kuin ne saivat omia tiloja käyttöönsä. Vuoden 1863 valtionpäivillä Ritarihuonetta käytettiin kaikkien neljän säädyn kokoustilana, koska Säätytaloa ei vielä oltu rakennettu.
Talo on rakennettu tiilestä, joita on peitetty rappauksella. Taloon ostettiin Saksasta kaakeliuunit, parketit ja täysistuntosalin vaakunakilvet. Kauniit suuret ikkunat ja upeat valaisimet tuovat tiloihin vieläkin loistokkuutta. Raatihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena.
Suuressa salissa saimme tutustua sen seinällä oleviin 357 suvun vaakunoihin. Oppaamme kertoman mukaan nykyiset aatelisvaakunoiksi nimitetyt symbolit olivat alun perin vaakunakilpiä, joiden tarkoitus oli toimia tuntomerkkinä taistelukentillä. Vaakunakilvet on kuvattu kullekin suvulle myönnetyssä vaakunakirjassa. Niiden taiteellinen muotoilu on vaihdellut aina sen ajan maun mukaan. Vaikka aateliston poliittinen ja taloudellinen valta on kadonnut, niin suvut kokoontuvat yhä joka kolmas vuosi. Ritarihuoneen tehtävänä on vaalia historiallista perintöä.
Suurin osa kalustuksesta on rakennusaikaista. Salien ja huoneiden lattioista löytyy taidokkaita puukoristuksia. Tiloissa järjestetään nykyjään konsertteja sekä ne ovat suosittuja kokoustiloina. Osa huoneista on tutkijoiden käytössä.
Ritarihuoneen opastuksen jälkeen söimme lounaan Ravintola Cavernassa. Lounaan jälkeen kävelimme Helsingin kaupunginmuseoon. Opastetulla kierroksella tutustuimme Helsingin valitut palat-näyttelyyn, jossa saimme kurkistaa Helsingin historiaan. Saimme muun muassa nähdä pienoismallin vuoden 1878 Helsingistä., tutustua 1950-luvun kotiin, sekä näimme kuvin miten Helsinkiä on muuttunut vuosien aikana.
Oppaamme opastuksella jokainen pystyi löytämään jotain tuttua näyttelyn kuvista ja kertomuksista.
M. Englund
