HYKSin korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan dosentti,
ylilääkäri Antti Aarnisalo kertoi torstaikahveillamme kuuloaistista,
kuulemisesta, kuulovioista ja kuulon kuntoutuksesta. Kuulijamäärästäkin saattoi
päätellä, että aihe kosketti.
Aarnisalon mukaan 75-vuotiaista kahdella kolmasosalla on
jonkinlaista kuulemisvaikeutta ja jopa kolmannes saattaisi hyötyä
kuntoutuksesta tai edes kuulon arvioimisesta.
Kuuloa luokitellessa puhutaan normaalista kuulosta, lievästä,
keskivaikeasta, vaikeasta ja erittäin vaikeasta kuulonalenemasta.
Keskivaikeassa alenemassa aiheutuu jo väärinymmärryksiä ja vaikeassa tarvitaan
apuvälinettä kuulemiseen.
Kuulonalenemiin on monia syitä, ja tavanomaisin on ikäkuulo.
Sen takana on Aarnisalon mukaan äärimmäisen yksilöllinen prosessi. Perimä ei
sitä yksin selitä. Melu on aiheuttanut paljon kuulovaurioita.
Suomen väestöstä noin 15 prosentilla on jonkinasteinen
kuulovamma. Erityisen huolestuttavaa on se, että jo asevelvollisuuden aloittavilla
todetaan vaurio, ja se on yleensä täysin itse aiheutettu erilaisilla kuuntelulaitteilla.
Ikäkuulon kuuma tutkimusaihe on dementian ja kuulonaleneman
yhteys. ”Pitkään on ollut jonkinasteisesti selvää, että alenema edistää
dementian etenemistä. Nyt näyttää, että se on itsenäinen riskitekijä
dementialle. Puhutaan jopa viisinkertaisesta riskistä.”
Puheen kuulemisessa menetetään yleensä ensin konsonantit.
Kuulolaitteita käyttäville ei koskaan saisi huutaa, Aarnisalo tähdentää, sillä
huudettu puhe tuo vokaalien energiaa ja peittää konsonantteja. Kaikki kojeet on
säädetty kuulemaan normaalia puheääntä.
Kuulon kuntoutus kuuluu hoitotakuun piiriin. HUS-alueella
ollaan Aarnisalon mukaan täysin hoitotakuussa. Apuvälineitä annetaan vuosittain
14 000-15 000 ja avuksi on tehty ostopalvelusopimuksia.
Kuulon kuntouttamiseen pääsyyn on sovittu tietynlaisia
kriteerejä. Lähtökohta on, että on otettu kuulokäyrä. Ensiksi tarvitaan
lääkärin lähete kuulokeskukseen, missä tutkitaan ja luovutetaan kuulokoje
ilmaiseksi pitkäaikaiseen lainaan. Paristot on hankittava itse. Vastedes
tarjolle tulee entistä enemmän ladattavia kojeita.
Herkästi ajatellaan, että kuulokoje tekee huonokuuloisesta
normaalikuuloisen. ”Sellaista laitetta ei ole keksitty, joka pääsisi
lähellekään oman sisäkorvan toimintaa”, Aarnisalo vakuuttaa. ”Koje vain vahvistaa
ääntä ja korjaa tiettyjä taajuuksia, ja valtaosa niistä on kyllä aika fiksuja.”
Nykyiset kuulolaitteet ovat pienoistietokoneita.
Markkinoilla on Aarnisalon mukaan varmasti 3 000 erilaista kojetta. Sairaaloissakin
niitä on sadoittain ja ne ovat hyvää keskitason teknologiaa. Tarjolla on myös
erikoiskojeita erikoistilanteisiin.
Uusi teknologia on tuonut mukanaan sisäkorvaistutteen, joka
voi auttaa, kun kuulokoje ei enää riitä. Leikkaamalla sisäkorvaan asennettavalle
kojeelle ei ole erityistä ikärajaa. Hyöty on Aarnisalon mukaan merkittävä
pikkulapsesta vanhukseen. Voi kuitenkin olla, että ikääntynyt sopeutuu
istutteeseen nuorempaa hitaammin.
Tutkittu on sitäkin, miksi kuulokojeen saanut ei sitä käytä.
Sopeutumisprosessi kestää Aarnisalon mukaan yllättävän pitkään, jopa vuoden.
Käyttäjän olisikin aktiivisesti totuttauduttava erilaisiin oloihin ja sinnikkäästi
harjoiteltava.
 |
| Antti Aarnisalon kiitollista yleisöä |
