Syyskokouksemme vieraana oli Espoon vanhuspalvelujen johtaja Matti Lyytikäinen. Alkajaisiksi hän pyysi anteeksi myöhästymistään. 60 vuoden aikana Tapiolassa liikkunut mies eksyi toviksi uuteen juhlivaan Ainoaan metrolta tullessaan.
Lyytikäinen kertoi sosiaali- ja terveyspalvelujen ajankohtaisista asioista. Hän lainasi geriatrian professori Timo Strandbergin toteamusta: Terveyden heikentymistä voi lykätä aivan elinkaaren lopulle, jos pienentää ajoissa riskiä sairastua valtimotauteihin. ”Ajoissa tarkoittaa, että nytkään ei ole liian myöhäistä”, Lyytikäinen muistutti.
Muistisairaudet ovat yksi valtimosairauksien ilmenemismuoto ja tärkein palvelutarvetta ikääntyneillä aiheuttava sairaus. Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta potevia on Espoossa nyt noin 4 000. Vajaan 10 vuoden kuluttua määrä on jo yli 5 500. Lukuun voi kuitenkin itse kukin vaikuttaa mm. oikealla ravinnolla, liikunnalla ja aivojumpalla.
Espoon ikääntymisohjelman tavoite on Täyttä elämää ikääntyneenä, sisältöä ja laatua vuosiin.
”Jokainen rakentaa kuitenkin oman elämänsä itse, oma lauma eli perhe ja ystävät ovat tärkeimmät siinä apuna. Viranomaiset eivät voi taata onnellisuutta ja hyvinvointia”, Lyytikäinen muistutti.
Monet asiat ovat kuitenkin Espoossa Lyytikäisen mielestä todella hyvin. Monet tahot järjestävät toimintaa ikääntyneille, liikuntapalvelut ovat aivan esimerkillisiä.
Kyselytutkimuksen mukaan puolet 75 täyttäneistä espoolaisista kokee elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi. Lukema on kasvanut viime vuosista. Tapiolalaiset ovat Espoossa kärjessä, ja vain Kauniaisissa elämänlaatu koetaan paremmaksi kuin Espoossa.
Yksinäisyyttä kertoi kokevansa 5,6 prosenttia vastanneista. Onnelliseksi edeltäneiden neljän viikon aikana ei kuitenkaan itseään tuntenut 52 prosenttia vastanneista, mitä Lyytikäisen mukaan hieman ihmetellään muihin vastauksiin verrattuna. Tapiolassa lukema oli kuitenkin Espoon paras.
Päivittäinen tupakointi on Espoon ja Kauniaisten senioreilla vähäisempää kuin muilla. Sen sijaan alkoholin käytössä espoolaiset ”kunnostautuvat” eli riskikäyttävät enemmän kuin muut keskimäärin.
Kahteen otteeseen Lyytikäinen tähdensi influenssarokotuksen tärkeyttä. ”Se on kustannusvaikuttavimpia keinoja parantaa terveyttä ja jopa ehkäistä kuolemaa. Ei se sadan prosentin varmuudella estä influenssaa, mutta se estää ikääntyneillä joka toisen influenssan. Sairastuvatkin sairastuvat lievemmin ja jälkitautien määrä vähenee.”
Espoon vanhuspalveluissa on tehty viime aikoina monenlaista. On kehitetty sairaalasta kotiutumisen prosessia. Kotikuntoutuksessa on nyt noin 70 terveydenhuollon ammattilaista. Maaliskuussa käynnistettiin liikkuva sairaala hoivakotien tarpeisiin. Kotihoidossa on aloitettu etäkotihoito, jossa tietyt käynnit hoidetaan etäyhteydellä. Myös sairaalasta on aloitettu etäkuntoutus.
Hoitokotien laadusta revittiin viime keväänä isoja otsikoita. Lyytikäinen muistutti, että Espoota koskevista tapauksista kaupunki itse oli antanut tiedot medialle.
Hoivakoteja Espoossa on 35 ja niistä suurin osa yksityisiä. Kaupungin omaa on viidennes toiminnasta. Muita toimijoita on paljon, isoimpina Attendo ja Mehiläinen.
Kaupunki tekee kaksi kertaa vuodessa hoitokodeissa asiakas/omaistyytyväisyyskyselyn, joihin 45 % vastaa. Kattavampaa tulosta toivotaan.
Lyytikäisen mielestä hoitokotien asiat ovat kuitenkin pääosin kunnossa. Isojen yritysten hoitokodit pärjäävät kyselyissä vähän pieniä huonommin, mutta kokonaiskuva niistäkin on Lyytikäisen mielestä kohtuullisen hyvä.
Hoivakodeille ollaan rakentamassa portaalia, joiden avulla niitä voisi kuka tahansa vertailla.
Todella hankala henkilöstöpula vaikeuttaa kaupungin toimintaa kaikilla hoitorintamilla.
Valtakunnallinen tavoite lienee pian 0,7 hoitajaa yhtä asiakasta kohti. Espoossa lukema on nyt noin 0,6. Mutta mistä henkilökunta? ET
