Taksen liikunnallinen taideretki Mäntän Serlachius-museohin alkoi iloisissa tunnelmissa Tapiolan Garden hotellin edustalta. Pitkästä ajomatkasta huolimatta, matka eteni joutuisasti kuunnellen asiantuntijaoppaamme Soili Poikolan värikkäitä kertomuksia Serlachius-suvun vaiheista. Erityisen kiinnostavia olivat tarinat maalauksista ja taideteoksista, joita pääsimme näkemään museokierroksilla.
 |
| Serlachius Pääkonttorin upea aula |
Saimme bussiretken aikana myös liikunnallisia vinkkejä ja harjoituksia siitä kuinka kehoa voi liikuttaa ja rentouttaa pitkien ajomatkojen aikana. Yllätykseksemme meille oli myös varattu kahvit ja sämpylät pysähdystauolle.
Soile Poikolan mahtavat tarinat vielä mielessämme saavuimme Serlachius-Kartanon museon pihalle, jossa meitä oli vastassa museon opas. Opas otti vastaan bussissa kerätyt museokortit ja kertoi meille pääkohtia tulevasta näyttelykierroksesta. Opaskierros sai kuitenkin vielä hetken odottaa. Bussissa istumisen jälkeen meille oli hienosti varattu aikaa liikuntaan. Useat meistä lähtivätkin kiertämään pientä Taavetinsaarta.
 |
| Taavetin saaressa, taustalla Serlachius-museon rakennus |
Saareen saapuessamme, meidän huomiomme vei heti aluksi rannan vedessä pilkottava pää. Museon opas kertoikin myöhemmin, että pää on hyvin harvoin kokonaan näkyvissä. Yleensä teos on upoksissa pinnan alla, johtuen vedenpinnan korkeudesta. Teos on nimeltään Kosto. Voimme vain arvella mitä tapahtumia teoksen taustalla on ollut. Aurinkoinen kevätsää olisi houkuttanut pidempäänkin ulkoiluun. Odotimme kuitenkin jo innokkaasti museokäyntiä vastarannalla näkyvään Kartano-museoon.
 |
| Serlachius Kartano-museo. |
Vuorineuvos Gösta Serlachiuksen edustuskodikseen rakennuttamalla kartanolla sijaitsivat muun muassa pysyvä näyttely Kartanon klassikot, sekä laajat vaihtuvien näyttelyiden tilat. Meidät jaettiin heti alussa kahteen ryhmään, joista toinen ryhmä aloitti kierroksensa Kartanon klassikot näyttelystä, ja toinen vaihtuvien näyttelyiden tiloista.
 |
| Serlachius-Kartano museon aulassa. |
Serlachius-Kartano museon upea valoisa aula oli sijoitettu uudisosaan. Vastaanottopisteen yläpuolella oli meitä vastassa ensimmäinen suurikokoinen taideteos, jonka inspiraationa on ollut Helena Schjerfbeckin teos Astereita.
 |
| Helena Schjerfbeckin teos Astereita museokierroksella kuvattuna. |
 |
| Astereita maalauksesta inspiroitu nykytaideteos. |
Museon uudisosan suuret ikkunat yhdistivät hienosti näyttelytilat ympäröivään luontoon. Opas kertoi meille puistossa näkyvistä taideteoksista ja istutuksista, jotka oli huolella valittu korostamaan teoksia. Maiseman värit muuttuivat vuoden aikojen mukaan. Myös istutetut kasvit ja kesäisin valitut kukat täydentävät kokonaisuutta. Ikkunanäkymät ja koko museon arkkitehtuuri olivatkin minusta jo yksi hyvä syy museovierailuun.
 |
| Museon opas kertoi ikkunasta näkyvistä puiston taideteoksista. |
Ryhmämme opas kierrätti meitä aluksi vaihtuvien näyttelyiden tiloissa. Sinne saapuessamme vastassa oli ensimmäiseksi Stiina Saariston Always Happy-näyttelyn työ. Murjottavan tytön patsas herätti jo alussa voimakkaan tunteen näyttelyn teemoista. Oppaan kertoman mukaan taiteilijan töiden aiheita ovatkin usein hankalien tunteiden käsittely. Näyttelyssä oli eri tekniikoilla tehtyjä teoksia. Ehkä vaikuttavimpia olivat hänen suuret taitavasti tehdyt lyijykynäpiirroksensa. Teoksissa oli kuvattu lapsia, leluja ja satukirjojen hahmoja vaikeiden asioiden yhteydessä.
 |
| Stiina Saariston näyttelyn Always Happy teos. |
 |
| Ruohometsän kansa vs. Tiheikön väki, Stiina Saaristo v. 2014. |
Lyijykynäpiirrokseensa Ruohometsän kansa vs. Tiheikön väki Saaristo on saanut aiheen lukemistaan lasten kirjoista. Piirrokset ovat upeita, mutta teosta tarkemmin katsoessa maalaisromanttisen kodin ympäristöön on tuotu monia vaikeita aiheita kuten raakaa sotaa ja väkivaltaa. Teos on alun perin tilattu Serlachius-museon Synti-nimistä näyttelyä varten, josta se hankittiin Serlachiuksen taidekokoelmaan vuonna 2014.
Siirtyessämme vaihtuvien näyttelyiden tiloista tutustumaan Kartanon klassikot taidekokoelmaan, opas esitteli meille muun muassa Agnes Meyer-Brandis teoksia Kun puut vaeltavat. Esillä olevat teokset olivat syntyneet metsissä ja soilla.
Kartanon klassikot on Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta tehty ripustus. Se esittelee säätiön taidekokoelman hienoja klassikkoja. Opastuksen mukaan ripustus vaihtuu ajoittain, joten sitä kannattaa tulla katsomaan uudestaankin. Näyttely esittelee säätiön kokoelmien eri puolia aina vanhasta eurooppalaisesta taiteesta suomalaisen kultakauden teoksiin sekä nykytaiteeseen.
 |
Takselaiset Serlachiuksen taidesäätiön näyttelyn 90-vuotisesitteen äärellä.
|
Opastuksen aikana pääsimme tutustumaan myös vanhan kartanorakennuksen erilaisiin tiloihin. Mielenkiintoisin huone oli kirjasto, joka oli saneerattu esittelytilaksi. Kirjasto hyllyt oli poistettu, mutta esimerkiksi kattomaalaus oli alkuperäinen.
 |
| Kirjastohuoneen kattomaalaus. |
 |
| Kuningas ja kuningatar, Harry Kivijärvi, v.1982. |
Näyttelyssä oli esillä monia hienoja taideteoksia, joita olisi voinut jäädä katsomaan pidemmäksikin ajaksi. Mieleen jäivät kuitenkin useat, jo bussissa mainitut, teokset, joiden taustalla olevat tarinat lisäsivät teosten kiinnostavuutta. Näitä olivat muun muassa Akseli Gallen-Kallelan maalaus Sissi Serlachiuksesta ja Wäinö Aaltosen tekemä Ester Toivosen marmorinen muotokuva.
 |
| Akseli Gallen-Kallela Sissi Serlachiuksen muotokuva, v. 1889 |
 |
| Ester Toivosen muotokuva, Wäinö Aaltonen, v.1937-38. |
Myös Laura Lapin Cella (Pyhäkkö) niminen pieni videoteos herätti meidät yksinkertaisuudellaan katsomaan teosta tarkemmin. Kierrätetty iPhone XR puukehyksessä, jossa näkyy hiljalleen lepattava kynttilä. Oppaan mukaan taideteoksen taustalla on luultavammin taiteilijan henkilökohtainen suru.
 |
| Laura Lapin Cella (Pyhäkkö) v. 2023 |
Näyttelykierrosten jälkeen meille oli varattu lounas museorakennuksen ravintolassa. Kaunis ympäristö, hyvä seura ja maukas lounas virkistivät mukavasti. Ehdimme vielä katselamaan museon pihalla olevia patsaita ennen kuin siirryimme seuraavaan kohteeseemme, Mäntän kirkolle. Metsäyhtiö G.A. Serlachius Oy:n rakennuttama ja seurakunnalle lahjoittama kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1928 yhtiön 60-vuotisjuhlien yhteydessä. Opastuksen mukaan kirkon erityispiirre on runsas taiteen käyttö kirkon sisustuksessa.
 |
| Mäntän kirkko. |
Kirkon sisälle ikkunoista tuleva pehmeä valo valaisi kauniisti Alvar Cawenin maalaaman alttaritaulun. Alttaritaulussa mallina on ollut mänttäläinen äiti lapsi sylissään. Alttarikaiteessa ja saarnastuolissa on Hannes Auterin reliefejä. Saarnastuolissa kuvataan Raamatun tapahtumia, alttarikaiteen reliefit esittävät Jeesuksen elämän päävaiheita.
 |
| Mäntän kirkon alttaritaulu. |
Toinen museokohteemme oli Serlachiuksen Pääkonttori. Pääkonttorirakennuksen ulkonäkö oli muuttunut Anssi Kasitonnin 1800-luvun lontoolaisesta etsauksesta liikkeelle lähtevä kuvien ketjun myötä, joista oli rakennettu oven yläpuolelle päätykolmio kromattuna pahvireliefinä.
 |
| Serlachius Pääkonttori ja Kromattu reliefitaideteos. |
Pääkonttori-museon aulan korkeus, soikea muoto ja valaistu katto tekivät jo heti aluksi tunteen, että olimme astumassa taideteoksen sisälle. Seiniä kiersivät upeat maalaukset, jotka kertoivat metsäyhtiön vaiheista. Serlachiuksen tarinassa taide, arkkitehtuuri ja metsä kietoutuvatkin yhteen.
 |
| Pääkonttorin aula ja kattoikkuna. |
Opastuksen aikana kuulimme monia tarinoita yhtiön vaiheista. Kiersimme aluksi katsellen tuloaulassa ja eri kerroksissa olevia seinämaalauksia. Opas pyysi meitä kiinnittämään huomiota kuvien yksityiskohtiin, ja miten ne liittyivät yhtiön tuotteisiin. Esimerkkinä oli pehmopaperin valmistuksen aloittaminen ja siitä valmistettavat tuotteet kuten WC-paperirullat. Tuotetta mainostettiin aikoinaan hauskalla esityksellä vertailemalla sitä silkkipaperisiin vastaaviin tuotteisiin. Monet meistä muistivat nämä aikakaudet.
 |
| Takselaisia opastuskierroksella. |
Tutustuimme myös Mesenaatit näyttelysalin näyttelyyn, joka kertoi Serlachiuksen taidekokoelman tarinan. Salissa oli selattavissa ja sähköisesti nähtävillä kokoelman teoksia.
Kivasta retkipäivästä kiitos Sakarille, oppaillemme ja kaikille osallistujille.
M. Englund
