Kovasti odotetulle retkelle Naantalin Kultarantaan osallistui ennätysmäärä takselaisia. Retkelle oli varattu kaksi bussia, jotka lähtivät tunnin välein Tapiolan Garden hotellin edestä. Ennakkoon jännitimme säätä, mutta saimmekin päivälle paljon aurinkoa ja vain pieniä hetkittäisiä sadekuuroja, jotka enemmän piristivät kuin kastelivat meitä.
 |
| Kultarannan puutarha ja presidentin kesäasunto. |
Historialliseen tunnelmaan pääsimme heti retken alkuvaiheessa pysähtyessämme lounastauolle Rikalanmäelle. Lounaamme oli katettu vanhaan kiviseinäiseen talliin, joka oli muutettu ravintolaksi. Lounaan alussa kuulimme tarinoita Rikalan mäellä löydetyistä muinaisjäännöksistä. Rikalanmäen laajin muinaisjäännöslöydös on ristiretkiaikainen ruumiskalmisto. Alueen tunnetuin esine on Gicelin miekka.
Lounaaksi meille tarjottiin perinteistä suomalaista ruokaa, keittiömestarin valmistamia lihapullia perunamuusin ja puolukoiden kanssa. Kauniisti aseteltu jälkiruoka kruunasi lounastarjoilun.
 |
| Lounashetki tunnelmallisessa vanhassa tallissa. |
 |
| Kuvasarja Gicelin miekasta. |
Rikalanmäeltä matka jatkui Naantaliin ja sieltä Presidentin kesäasunnolle Kultarantaan. Kultarannan puutarhaan astuessamme yllätyimme puutarhan avaruudesta, kukkien runsaudesta ja monista hienoista yksityiskohdista. Veistokset oli aseteltu taitavasti eripuolille puutarhaa. Kultarannan rakennusten ja puutarhaan kuuluvien rakenteiden siluetit näkyivät hienosti veistosten taustalla. Oppaamme kertoikin laajasta uudistuksesta, jonka aikana kaadettiin muun muassa puiston keskellä ollut puukuja. Myös istutuksia ja puutarhan kiinteitä rakenteita on puhdistettu ja korjattu viime vuosien aikana.
 |
| Kultarannan puutarhan kukkaloistoa. |
Ensimmäinen veistos, joka näkyi heti puutarhaan astuessamme, oli nimeltään Neljäs ajatus. Teräksinen suuri veistos peilasi hienosti puolipilvistä taivasta ja ympäröiviä istutuksia. Kultarannan puutarhan veistosnäyttelyssä oli mukana viisi taiteilijaa Tarja Malinen, Umppa Niinivaara, Hanna Nuutinen, Kimmo Schroderus sekä Kim Simonsson. Näyttelyn teokset kertovat taiteilijoiden mukaan ihmisenä kasvamisesta sekä luonnon ja ihmisen välisestä yhteydestä.
 |
| Neljäs ajatus, Kimmo Schroderus, 2022. |
Oppaamme kertoi meille aluksi Alfred Kordelinin rakennuttamasta osasta puutarhaa ja hänelle pystytetystä patsaasta. Kultaranta rakennettiin maatalousneuvos Alfred Kordelinin kesänviettopaikaksi 1913-16. Puutarha rakennuksineen siirtyi Suomen valtiolle 1922, samalla sen käyttötarkoitus muuttui Tasavallan presidentin kesäasunnoksi 1923./
Kultaranta – Alfred Kordelinin unelma – Alfred Kordelinin säätiö/
 |
| Taustalla portinvartijan mökki. |
 |
| Wäinö Aaltoselta tilattu Kordelinin muotokuva. |
Kansallisromantiikkaa edustavan Kultarannan päärakennuksen arkkitehtina toimi Lars Sonck. Kordelin suunnitteli alunperin, että hänen kuoltuaan rakennus muutettaisiin koti-ja taidemuseoksi, mutta sen toteuttamisesta luovuttiin perinnönjaossa.
Kiertelimme puutarhan hiekkapolkuja pitkin pysähtyen kiinnostaviin "huoneisiin", joissa oli taitavasti istutettu eri värisiä kukkia suuriksi ryhmiksi. Istutusalueet olivatkin nimetty usein värien mukaan. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan puutarhaan oli istutettu muun muassa ruusuja. Kordelinin suosikkeja olivat keltaiset ruusut.
 |
| Kansallisromantiikkaa edustava graniittilinna. |
 |
| Echoes, Henna Nuutinen, 2023 |
 |
Tarja Malinen, Yksin yhdessä, 2020-2021.
|
 |
| Astronomi, Kim Simonsson, 2026 |
 |
| Tyttö ja possu, Kim Simonsson, 2025-2026 |
 |
| Sininen puutarha. |
 |
| Takselaisia suihkulähteen äärellä |
 |
| Näkymä uusittuun puutarhaan. |
 |
| Tuhannet ruusut kukkivat vierailun aikana. |
Kultarannassa vierailun jälkeen meidän matka jatkui Naantalin kylpylään, jonne meille oli järjestetty kahvitarjoilu. Kahvihetkestä virkistyneenä jatkoimme matkaa tutustumaan Pyhän Henrikin Ekumeeniseen Taidekappeliin. Hankkeen takana on jäseniä yhdeksästä kirkkokunnasta ja kristillisestä yhteisöstä. Iltapäivän ruuhka Naantalin kapeilla kaduilla hidasti hieman matkaamme. Perillä meitä odotti kuitenkin upea yllätys. Monetkaan meistä eivät olleet aikaisemmin käyneet kohteessa. Bussista noustessamme näimme vain vaatimattoman kupariseen kattoon verhoillun suipon rakennuksen. Sisään astuessamme kaunis valo ja puiset kaaret loivat hienon tunnelman. Sisätila vaikutti kokoonsa nähden suurelta avaralta tilalta johtuen rakennuksen korkeudesta ja muodosta.
 |
| Pyhän Henrikin Ekumeeninen Taidekappeli |
 |
| Kappelin takaosassa oli taidenäyttely. |
 |
| Vaatimaton ulkoa, upea sisältä. |
Taidekappeli sijaitsi Hirvensalossa metsäisellä mäenkumpareella aivan asuin talojen vieressä. Kappelin suunnittelukilpailun voitti Arkkitehti toimisto Matti Sanaksenahon työ nimeltään Ikhthys, Kala. Taidekappeli vihittiin käyttöön vuonna 2005. "Mystinen maisemaveistos, joka hallitsee jo kaukaa ympäristöään". Taide-sana kappelin nimessä kertoo siitä, että rakennus antaa tilaa taiteelle. Kappelin sisällä olikin taidenäyttely. Taidekappelissa vierailu kruunasi hienon retken.
Kiitos matkanjärjestäjille monipuolisesta ja upeasta retkestä.
