perjantai 22. marraskuuta 2019

Pääministeri Antti Hackzell ja Suomen tie rauhaan 1944: Prof. Martti Häikiö

21.11. ,

Anders (Antti) Verner Hackzell (20. 9.1881 Mikkeli – 14. 1.1946 Helsinki) oli koulutukseltaan juristi, joka myöhemmällä iällään siirtyi politiikan pariin. Hän toimi mm. liikejuristina Pietarissa, kun P-E. Svinhufvud vaimoineen karkotettiin venäläisten toimesta Siperiaan Tomskiin v. 1914. Hackzell pystyi hankkimaan mm. Svinhufvudille 1.lk junalipun, mikä ei sinänsä kuulunut karkotuspakettiin. Myös Svinhufvudin paluun aikoihin maaliskuussa 1917 Hackzell oli edelleen Pietarissa auttamassa.

Vallankumouksen aikoihin H. palasi Suomeen ja hänestä tuli Viipurin läänin maaherra. Tästä tehtävästä hän luopui tultuaan valituksi Tarton rauhan sopimuksen jälkeen edustamaan maatamme suomalais-venäläisessä sekakomiteassa hoidettaessa käytännön asiat allekirjoituksen jälkeen.

Seuraavaksi hänet nimitettiin Suomen 1. Venäjän lähettilääksi v. 1922-27. Palattuaan Suomeen hänestä tuli työmarkkinavaikuttaja STK:n johtajana. Vuosina 1932-36 H. toimi ulkoministerinä Kivimäen hallituksessa.
Kesällä 1944 H. sai tehtäväkseen muodostaa hallituksen ja näin hänestä tuli pääministeri. Tämä kausi kesti vain lyhyen aikaa eli elokuun 8. päivästä syyskuun 21. päivään; yhteensä 45 vrk. Hallituksen tehtäväksi tuli irrottaa Suomi sodasta. Samoihin aikoihin Mannerheimistä oli tullut eduskunnan säätämällä poikkeuslailla maamme presidentti 4.8.1944.

Maassamme oli 1944 kesällä vielä yli 200 000 saksalaista sotilasta, joista piti päästä eroon, jotta rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa oli solmittavissa. Rauhanvaltuuskunta saapui Moskovaan 7.9. H:n johdolla. Saman kuun 14. päivänä alkoivat varsinaiset rauhanneuvottelut. Hackzell oli kuitenkin juuri tapaamisen edellä saanut sairauskohtauksen, mikä vei häneltä lopullisesti työkyvyn. Hän menetti tässä yhteydessä mm. puhekykynsä. Hackzell siirrettiin Helsinkiin hieman myöhemmin amerikkalaisvalmisteisella DC-3 -kuljetuskoneella.

Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19.9.1944. Kuten tunnettua ehdot olivat maamme kannalta rankat: rajansiirrot, lentokentät, Petsamo, Porkkala, Ahvenanmaa, sotavangit, sotakorvaukset (300 milj.$, sotarikolliset, saksalainen omaisuus maassamme, kauppa-alukset, kommunistien vapautus, useiden järjestöjen lakkautus (Lotta-järjestö, suojeluskunnat) ………..

Rauhansopimuksen jälkeen seurasivat valvontakomission kausi Helsingissä, vaaranvuoset 1944-48 maamme poliittisessa elämässä, maamme jälleenrakennus, karjalaisten (n. 400 000) asuttaminen eri puolille maatamme ja elinkeinoelämämme vähittäinen kehitys.

Prof. Martti Häikiön kirja Antti Hackzellista on valmistumassa lähiaikoina. IN