Huhtikuinen retki Tammisaareen alkoi perinteisesti Tapiolan Gardenin edestä. Noin tunnin bussimatkan jälkeen pysähdyimme aamukahville Cafe Schjerfbeckiin. Kahvilayrittäjä kertoi lyhyesti rakennuksen historiasta. Nimensä kahvila oli saanut omistajan mukaan siitä, että Helene Schjerfbeck oli asunut lyhyt aikaisesti myös tässä rakennuksessa.
Aamiaisen jälkeen tutustuimme paikallisen oppaan kanssa kävellen Tammisaaren vanhimpaan osaan. Tammisaaren kirkko oli ollut alun perin pieni puukirkko, joka rakennettiin 1500-luvun loppupuolella. Puukirkon viereen vuonna 1681 valmistuneen kivikirkon tuhosi tulipalo vuonna 1821. Tulipalon jälkeen myös läheisiä katuja levennettiin kirkon vierestä. Osa kaduista jäi kapeammaksi muodostaen kujamaisia katuverkostoja rantaan päin kuljettaessa. Uutta (nykyistä) kirkkoa rakennettaessa ja myös korjauksia tehdessä kirkon katon muotoa muutettiin loivemmaksi, näin kirkon mittasuhteet ovat muuttuneet vuosien aikana. Kirkkopuiston vieressä oleva punamultainen kaarevaikkunainen talo on yksi Tammisaaren vanhimmista taloista.
Kirkon ikkunoiden lasimaalauksissa näkyy Tammisaaren historia ja kaupungin kaksikielisyys.
Kiertoajelun aikana opas esitteli meille kaupungin historia tärkeimpiä tapahtumia ja kohteita.
Söimme lounaan meren rannalla sijaitsevassa ravintola GH Fyrenissä.
Lounaan jälkeen lähdimme ehkä retken odotetuimpaan kohteeseen huhtikuussa 2023 avattuun nykytaiteen museoon Chappeen. Tammisaaren museokorttelin vanhojen rakennusten yhteydessä sijaitseva museo on rakennettu yksityisen Albert de la Chapellen säätiön varoilla.
Minusta vaikuttavinta olivat museon sisätilat ja suurista ikkunoista avautuvat näkymät vanhaan kaupunkiin.
Ikkunat ja niiden synnyttämät valojen ja varjojen luomat kehykset toivat upeasti esille taideteoksia, kuten esimerkiksi Ilmasto-näyttelyn levistä tehdyn teoksen muotoja.
Tutustuimme museo-oppaiden johdolla kolmeen avajaisnäyttelyyn sekä "Helene Schjerfbeck-elämä ja taide" näyttelyyn.
Museon yhdessä näyttelytilassa on laajalti esillä Albert de la Chapellen elämää kuvaavaa kuva-ja videomateriaalia.
Ilmasto-näyttelyssä oli esillä muun muassa biomateriaaleista tehtyjä teoksia, joiden muuttumista ja hajoamista seurataan näyttelyn aikana. Kiertotaloudella ja orgaanisen jätteen hyödyntämisellä on tärkeä rooli näyttelyssä mukana olevien muotoilijoiden töissä.
Yksi avajaisnäyttelyistä oli nimeltään Barösund 1870 -> 2023. Näyttely käynnisti sarjan, jossa esitteen mukaan "Chappe kutsuu nykytaiteilijoita tutkailemaan Albert de la Chapellen taidekokoelmaa eri näkökulmista käsin, tutkimalla vanhaa luodaan uutta". Näyttelyssä oli esillä taidekokoelman tauluja, joista nykytaiteilijat olivat saaneet innoituksen omiin töihinsä.
Rakennuksen alakerrassa oli esillä näyttely Helene Schjerfbeckin töitä, joita näkee oppaan mukaan vain tämän museon tiloissa. Yksi mielenkiintoisimmasta oli omakuvasarja, jossa näkyy Helene Schjerfbeckin kehittyminen taitelijana.
Pysyviä taideteoksia löytyy muun muassa museon aulan katosta, jossa on Petri Vainion Spegling-teos, jossa on yli 30000 ruostumattomasta teräksestä valmistettua lamellia. Lisäksi kaunis sininen kaakeleista koottu porrasseinä.
Tammisaari on hieno kesäinen pikkukaupunki ja uuden museo Chappen myötä todella onnistunut retkipaikkavalinta. Kiitos retken suunnittelijoille.
