Kotiseutuneuvos Arja Salmi kertoi torstaikahveillamme Albergan kadonneesta huvilakulttuurista. Hän on Leppävaara-seuran puheenjohtaja. Historian keruussa on auttanut seuran kansalaismuistipiiri, joka toimii aktiivisesti ja on saanut joukkoonsa yhä lisää muistelijoita.Syksyllä julkaistaan kirja Leppävaaran ytimessä, joka on neljäs alueen historiaa valottava julkaisu. Aiemmin ovat ilmestyneet vuonna 2011 yleiskuvaus Albergasta Leppävaaraan, vuonna 2015 radan pohjoispuolelle keskittyvä Valtatien varrelta -kirja ja vuonna 2017 Mäkkylän Virkatalon alueesta kertova Leppävaaran alkukoti.
Uusin julkaisu kertoo radan eteläpuolisesta Leppävaarasta. Saimme ensimmäisinä nähdä kirjan kannen. Eteläpuolella on ollut hienoja huviloita, ei niin hienoja kuin Kilossa ja Kauniaisissa, vaan rakennustutkijoiden mukaan välimuotoa Harakan työläisasutuksesta ja fiinimmästä herrasväe
Salmi huomauttaa, että puheista huolimatta Leppävaaran eteläpuolta ei ole pistetty maan tasalle. Jäljellä on esimerkiksi 12 Friisinmäen 25 talosta. Ruukinranta on aivan oma kokonaisuutensa.
Kirjassa on 52 artikkelia ja päätoimittajan, Arja Salmen miehen Markku Salmen lisäksi 22 kirjoittajaa. Kirjan aikajana alkaa vuodesta 1417, jolloin on mainittu nimeltä ensimmäinen leppävaaralainen Magnus i Hapalax. Vuonna 1571 Bergansin tilan ensimmäinen isäntä Perkkaalla oli Bengt Persson. Albergan kartano perustetiin 1622. Viaporia alettiin rakentaa 1748 ja Leppävaarasta vietiin sinne tiiliä, tammea ja polttopuuta. Junat alkoivat pysähtyä Leppävaarassa 1904, kun kartano lahjoitti tontin asemaa varten. Vuonna 1911 perustettiin Leppävaaran kartano pohjoispuolelle rataa.
Vuonna 1971 avattiin pellolle Maxi. Se oli viimeinen kuolinisku seudun pikkukaupoille, joista osa oli jo jäänyt vuonna 1965 radan yli rakennetun sillan alle. Maxi on ollut tärkeä Leppävaaralle, muistoja siitä kertyi hyvin paljon. Kun Maxi suljettiin, sitä jopa itkettiin, ja vieläkin sitä haikaillaan.
Leppävaaran alueen asukasluku oli viime vuosisadan alussa alle 300. Kun Maxi avattiin, asukkaita oli noin 9 000. Nyt väkiluku on noin 32 000.Kirjassa on Arja Salmen mukaan herkullinen henkilögalleria: mm. runoilijat Joel Rundt, Kasimir Leino ja Matti Paavilainen, taidemaalari Uuno Alanko, isännistä Veikko Koskenala.
Salmi esitteli myös kirjan luvut, joista poimittakoon tähän muutamia: Muistojen Maxi, paljon muistoja kuuluisasta kaupasta. Kohtalonvuodet Pellavaniementiellä, autenttisia allakkamerkintöjä sisällissodan ajoilta sukulaisen kirjoittamana. Juuret syvällä Albergassa, tarinaa työväen oloista suvussa, jonka juuret ovat seudulla 1600-luvulta. Pellavaniementien huviloiden pelastus, kolme jäljellejäänyttä huvilaa osti ja kunnosti kanadalais-suomalainen pariskunta. ET