Linkki: Retken kuva-albumi
Toukokuun alun retkemme suuntautui Tuusulaan ja
Järvenpäähän.
Museonjohtaja Esa
Kelloniemi ja eversti evp. Seppo Lehto esittelivät Ilmatorjuntamuseossa
monipuolisen kokonaisuuden kahdelle uteliaalle ryhmällemme. Museo avautui
yleisölle Tuusulan Hyrylässä jo noin 50 vuotta sitten.
Ilmatorjuntaa ylläpitivät maassamme alkuun rannikko- ja
kenttätykistö. Oma aselajinsa siitä tuli vuoden 1939 alussa, jolloin se eriytyi
kenttätykistön toiminnasta. Alkuun ilmatorjunnan tykistö oli vähälukuinen ja
sijoittui Helsingin ja Turun puolustukseen.
Ilmatorjunta kehittyi nopeasti, kun se joutui talvi- ja
jatkosodan aikana puolustamaan maatamme pommituslaivueita vastaan. Öisin
pommitettiin mm. Helsinkiä, Turkua, Oulua, Kotkaa ja Rovaniemeä. Helsingin
pommituksista Taksen torstai-iltapäivässä esitettiin taannoin video (Helsingin
ilmatorjuntavoitto 1944. DVD).
Museon esineistö on monipuolinen ja varsin kattava. Sieltä
löytyvät historialliset it-tykit, valvonta- ja mittausvälineet,
torjuntaohjukset, lentopommit jne. Esillä on niin ikään erilaisia
maalilennokkeja, joita on käytetty ammuntaharjoituksissa. Näyttelyssä
kiinnittyy huomio myös neuvostohävittäjään, joka on alun perin Yhdysvalloissa
valmistettu Airacobra. Kone on ilmatorjuntamme sotasaalis.
Esineistö on suurimmaksi osaksi sisähalleissa (Helsinki- ja
Tuusula-hallit), mutta laajalla pihamaalla on lisäksi kulkuneuvoja, tutkia,
valaisimia jne.
Museoalueen vanhin ja samalla koko Tuusulan vanhin rakennus
on punainen Kapteenin Puustelli. Se on peräisin 1700-luvun alusta.
Kunnostetussa talossa on näytteillä runsaasti maamme historian aikaista
sotilasesineistöä. Keskiaulan seinille kiertävä kuva- ja tekstiaineisto kertoo
maamme historiasta alkaen Viipurin pamauksesta 1495 ja päättyen nykyaikaan.
Näyttely valmistui Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Talon muissa huoneissa
esitellään sotilaskotihistoriaa, rauhanturvaamista sekä eräitä sotilaiden
henkilöhistorioita. IN
Vesisateessa
matkasimme seuraavaan kohteeseemme Suvirantaan, joka on taiteilija Eero
Järnefeltin talo Järvenpäässä, Tuusulanjärven rannalla.
Alkumatkalla olimme jo kuulleet hieman Eero Järnefeltin vanhemmista
Alexander ja Elisabeth Järnefeltistä. Elisabeth oli sukuaan Clodt von Jurgensburg.
Heidän lapsensa olivat taiteellisesti lahjakkaita. Kasper oli kriitikko ja
kääntäjä, Eero taidemaalari, Arvid kirjailija ja Armas säveltäjä. Tyttäristä
tunnetuin oli Jean Sibeliuksen puolisoksi päätynyt Aino.
Suviranta rakennettiin vuonna 1901 ja Eero Järnefelt asui
perheineen siellä vuoteen 1917, jonka jälkeen he käyttivät sitä kesäisin ja
juhlapyhinä. Perheeseen kuuluivat vaimo Saimi Järnefelt ja viisi lasta, joista
tytär Laura Järnefelt muutti taloon vuonna 1933 ja asui siellä kuolemaansa
saakka.
Taloon sen jälkeen muuttanut Lauran poika Juhani Kolehmainen
myi talon viime vuonna Järvenpään kaupungille. Hänelle jäi elinikäinen
asumisoikeus ja lupaus, että interiööri säilytetään sellaisena kuin se on ollut
Eero Järnefeltin ajoista asti. Talon alakerta on nyt avoinna yleisölle
tiettyinä aikoina.
Oppaamme esittelivät meille talon ruokasalin, joka alun
perin on ollut lastenhuone. Sen jälkeen tutustuimme saliin ja lopuksi talon
sydämeen. Ateljee on mahtava tila, johon valo tulvii pohjoisesta suuren ikkunan
kautta.
Alkuperäisiä huonekaluja on talossa paljon, myös Eero
Järnefeltin itse tekemiä, hän kun oli myös saanut puusepän opin Italiassa
ollessaan. Tauluja on joka huoneessa runsaasti, Eero Järnefeltin omia,
taidemaalarityttären Laura Järnefeltin myös, mutta lisäksi mm. ystävien Akseli
Gallen-Kallelan, Hugo Simbergin ja Pekka Halosen maalauksia.
Talon järvelle avautuvaa terassia kutsutaan yhä aitioksi,
Juhani Ahon antamalla nimellä. Talon puutarha olisi ollut tutustumisen
arvoinen, mutta sade ei antanut armoa.
Retken päätteeksi
söimme lounasta Härmän Ratin juhlatilassa.
Kaksfooninkinen pohjalainen päärakennus on tuotu
Järvenpäähän Alahärmästä, kertoi paikan isäntä, alun perin kurikkalainen Juha
Ollila. Vanha hirsirakennus on aikaisemmin toiminut mm. kyläkouluna. Nyt
rakennuksen yläkerta on majoitus- ja kokoustilaa ja alakerrassa on ravintola,
jossa tarjotaan luomuruokaa. Meidän käydessämme tarjottu maittava lounas oli jo
sataprosenttisesti luomua. ET
