Matka Euraan, Harjavaltaan, Noormarkkuun ja Poriin 23.-24.5.2019

Retken kuva-albumi

Tämän vuoden keväiselle retkelle suuntasimme Satakuntaan, missä tutustuimme suorastaan hengästyttävään määrään varsin mielenkiintoisia kohteita. Torstaipäivän aloitimme aamupäiväkahvilla Humppilan Cafe Lasikellossa, josta jatkoimme kohti Euraa.

Alvar Aallon suunnittelema terassitalo

Oppaamme kertoi, että Alvar Aalto suunnitteli terassitaloja kaikkiaan neljä osana laajempaa Kauttuan asemakaavasuunnitelmaa mutta että vain yksi lopulta valmistui vuonna 1938 sota-ajan vuoksi.Terassitalo on funktionalistinen asuintalo, joka suunniteltiin alun perin A. Ahlström Oy:n Kauttuan tehtaiden ylemmille toimihenkilöille. Se on rinnettä porrasmaisesti laskeutuva kerrostalo, jossa asuntojen katot ovat ylempien asuntojen terasseja. Se on selkeä esimerkki arkkitehdin halusta sijoittaa rakennus osaksi luontoa. Yksi asunnoista on kalustettu Artekin huonekaluilla, ja se toimii näyttely- ja myyntitilana. A. Ahlström Osakeyhtiö omistaa yhä koko rakennuksen, johon kuuluu kuusi erikokoista vuokrahuoneistoa.

Oppaan johdolla jatkoimme viereiseen idylliseen ruukinpuistoon, jossa ihailimme edelleen Aallon suunnittelemia rakennuksia. Villa Aalto (Tipula) vuodelta 1942 suunniteltiin paperitehtaan naimattomille virkailijanaisille asuntolaksi. Talon terassia koristavat Aallolle tyypilliset pyöreät viistot puupylväät, joita Aalto on käyttänyt niin terassitalossa kuin Noormarkun Villa Maireassa. Edelleen kävimme ihailemassa hirsistä työläisten sauna- ja pesularakennusta (1944 -1946) Eurajoen rannalla. Sinne kuljimme pitkin kylän halki kulkevaa keskiaikaista Sepäntietä, jota vanhat 1800-luvulta peräisin olevat, punamullatut viehättävät seppien asuinrakennusrivit reunustavat.

Kierroksen jälkeen nautimme herkullisen ja erittäin runsaan lounaan ruukin päärakennuksessa, Kauttuan klubilla. Klubin kauniit juhlasalit ja entisaikaa kunnioittava kalustus olivat mitä upeimmat puitteet maittavalle lounaalle. Uusklassistisen klubirakennuksen (1802) vierellä pihalla seisoo upea kellotapuli, jonka erikoisessa kellossa on vain tuntiviisari. Klubin vierellä oleva upea puutarha kukkivine omenapuineen ja jasmiinin tuoksuineen jäi erikoisesti mieleen.

Emil Cedercreutzin museo

Lounaan jälkeen matkamme jatkui Harjavaltaan kuvanveistäjä, siluettitaiteilija ja kirjailija, vapaaherra Emil Herman Robert Cedercreutzin (1879 -1949) museoon. Oppaan johdolla tutustuimme Kokemäenjoen rantatörmällä sijaitsevaan museoon, joka on yhdistelmä taidetta ja kulttuurihistoriaa. Vuonna 1914 Emil Cedercreutz rakennutti taiteilijakotinsa Harjulan Kokemäenjoen kauniille rantatörmälle. Omaperäinen koti on kokonaistaideteos, jonka taiteilija sisusti kotimaasta ja ulkomailta hankkimillaan esineillä ja taiteella. Esimerkkinä tästä lattiaa koristi mm jääkarhun talja.

Taiteilijakodin lähistöllä on maahengen temppeli, joka koostuu taiteilijan keräämästä kansatieteellisestä esinekokoelmasta. Sen tarkoitus on kuvata entisajan maaseudun elämää ja työtä. Vaikuttavaa ja monipuolista veistosnäyttelyä olisi voinut jäädä ihailemaan useammaksikin tunniksi kuten myös mielenkiintoista ja erityisen taidokasta siluettitaidenäyttelyä sekä upeaa taidekokoelmaa. Museon alueella sijaitsevassa veistospuistossa ihailimme lukuisia pronssiin valettuja Emil Cedercreutzin veistoksia, joista vain osan tunsimme ennestään.

Noormarkun ruukki

Museokierroksen jälkeen lähdimme kohti Noormarkkua ja hotelliamme Noormarkun ruukkia, joka on nykyisin Porin kaupunkiin kuuluvassa Noormarkussa sijaitseva varsin viehättävä ruukkialue. Siihen kuuluu varsinaisen rautaruukin lisäksi myös muita A. Ahlström osakeyhtiön omistamia rakennuksia, muun muassa saha, voimalaitos sekä työläisten ja johtajien asuntoja. Ruukki on Noormarkunjoen rannoilla vanhan Noormarkun kartanon alueella. Raudanjalostusta ruukissa harjoitettiin vuosina 1806 -1920.

Vuodesta 1870 lähtien se kuului liikemies Antti Ahlströmille ja myöhemmin A. Ahlström Osakeyhtiölle, jonka pääkonttori sijaitsee alueella edelleen.

Alueella sijaitsee monia merkittäviä rakennuksia. Oppaamme mukaan Ahlströmin sukuun kuuluneet yhtiön pääjohtajat ovat kukin vuorollaan rakennuttaneet omat upeat asuntonsa perheilleen ruukin alueelle.

Isotalo

Arkkitehti Evert Lagerspetzin piirtämä rakennus valmistui vuonna 1882. Se oli alun perin Antti Ahlströmin ja hänen perheensä asuntona. Talon toisessa päädyssä toimi pitkään myös yhtiön konttori. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös pesula- ja saunarakennus sekä postikonttorina toiminut rakennus. Nykyään tämä erikoisen viehättävän näköinen Isotalo on Ahlströmin suvun yksityiskäytössä.

Noormarkun klubi

Nautimme iltakahvit Noormarkun klubilla. Rakennus on alun perin vuonna 1907 valmistunut palokuntatalo, jonka A. Ahlström Oy hankki omistukseensa 1919. Vuonna 1924 se muutettiin klubirakennukseksi, joka toimii erilaisten juhlien ja tilaisuuksien pitopaikkana. Myöhemmin illalla kokoonnuimme illanviettoon klubin terassiravintolaan.

Villa Mairea

Perjantaina aamiaisen jälkeen oli vuorossa Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Villa Mairea, jota myös on kutsuttu ”Noormarkun helmeksi”. Tämän rakennutti silloinen Ahlström-yhtiöiden pääjohtaja Harry Gullichsen vuonna 1939 Maire Ja Harry Gullichsenin edustuskodiksi. Talo on kokonaistaideteos, joka nykyisin luetaan 1900-luvun modernin arkkitehtuurin huipputeoksiin.

Itse rakennuksen julkisivussa on käytetty puuta, teakia ja suomalaista honkaa, osittain liuskekiveä ja vaaleaa slammausta. Talon muotokieli on samanaikaisesti sekä moderni että ajaton. Alakerran perusratkaisuna on 250 m²:n kokoinen avonainen tila, jossa ovat kaikki keskeiset toiminnot sekä taidekokoelma. Sille on ominaista avara olohuonetila, johon oli muodostettu mm toimistohuone liikuteltavien väliseinien avulla.

Rakennuttajat Harry ja Maire (o.s. Ahlström) Gullichsen olivat taiteen ystäviä ja tukijoita. Talossa on edelleen esillä Maire Gullichsenin laaja ja erittäin harvinainen taidekokoelma kansainvälistä taidetta ja suomalaista designia. Talon sisustuksen ja kalustuksen on suunnitellut Alvar Aallon ensimmäinen vaimo Aino Aalto. Liikuteltavat väliseinät ovat samalla taidekokoelman varastokaappeja niin, että esillä olevia maalauksia saatettiin vaihtaa, esim. vain muutamia maalauksia saatettiin pitää esillä kerrallaan. Maire Gullichsenin henkilökohtainen suhde taiteeseen on hyvin havaittavissa talon monista taide-esineistä. Hän oli myös hyvin kiinnostunut puutarhan hoidosta ja kasveista, tätä harrastusta varten oli rakennettu kaunis lasiseinäinen talvipuutarha. Oleskelutilan suuret liukulasi-ovet oli suunniteltu avattaviksi niin että suuri avoin huonetila olisi ollut avattavissa suoraan avaraan puutarhaan. Oppaan mukaan tämä ei kuitenkaan ollut käytännössä toiminut hyvin. Puutarhassa on kaunis munuaisen muotoinen uima-allas sekä nurmikkoalueen toisella puolella turvekattoinen erikoisesti valikoidusta puusta rakennettu sauna. Sauna on katoksien ja terassien kautta rakennettu yhteen päärakennuksen kanssa. Talon vastaisella puolella aukeaa kaunis suomalainen mäntymetsä. Yläkerta on pyhitetty Ahlströmin suvun käyttöön, joten vierailumme ei ulottunut sinne. Sisätiloissa on runsaasti kantavia pilareita, joista osassa kaunis japanilaishenkinen niinipäällyste. Sisustuksessa on käytetty paljon Pohjois-Amerikasta hankittua douglaskuusta, joka on värisävyltään yhteneväinen ikkunoista näkyvän mäntymetsän kanssa. Tästä esimerkkinä Aallon arkkitehtuurille tyypilliset pystykaiteet portaikossa. Oppaalta kuulimme yläkerrassa olevan useita makuuhuoneita, useampi kylpyhuone sekä mm Maire Gullichsenin studioateljee, jonne kuulemma hänellä yksin oli pääsyoikeus.

Havulinna

Tämän upean linnamaisen rakennuksen näimme vain ulkoapäin. Rakennuksen on teettänyt Maire Gullichsenin isä vuorineuvos Walter Ahlström, silloinen yhtiöiden pääjohtaja. Se on toiminut perheen kotina eli myös Maire Gullichsenin syntymäkotina. Havulinna valmistui vuonna 1901. Jugend-tyylinen huvila on arkkitehti G. A. Lindbergin suunnittelema. Nykyään se toimii koulutus- ja edustuskäytössä.

Ahlström Voyage-näyttely

Noormarkussa tutustumme vielä Ahlström Voyage-näyttelyyn. Näyttelytila sijaitsee vanhassa, kauniissa rautapajassa sen yläkerrassa, Makkarakosken partaalla. Näyttely kertoo monin kuvin ja tekstitauluin Ahlström-yhtiöiden historiasta vuodesta 1851 alkaen aina nykypäivään asti ja esittelee muun muassa konserniin kuuluneiden Iittalan, Karhulan ja Riihimäen lasitehtaiden taidelasia.

Sigrid Juseliuksen mausoleumi

Seuraava tutustumiskohteemme oli Porissa sijaitseva Juseliuksen mausoleumi. Sen rakennutti menestyvä liikemies Fritz Arthur Jusélius 11-vuotiaana tuberkuloosiin kuolleen tyttärensä Sigridin viimeiseksi leposijaksi. Kaunis, uusgotiikkaa edustava mausoleumi seisoo lyhtymäisenä pensasaidan erottamalla alueella Porin Käppärän hautausmaan pienen kappelin vieressä. Arkkitehtina toimi Josef Stenbäck. Kahdeksankulmaisen mausoleumin keskihallin alapuolella sijaitsee krypta, joka saa valonsa keskellä olevasta ympyränmuotoisesta varsinaiseen kupolikappeliin avautuvasta aukosta. Kryptan keskellä on graniittijalusta Sigridin sarkofagille. Mausoleumi on ajan saatossa kärsinyt materiaaliongelmien vuoksi ja tuhoutunut myös tulipalossa. Tämän vuoksi nykyiset freskot ovat Jorma Gallen-Kallelan tekemiä kopioita vuosilta 1933 - 39 ja ne on maalattu alkuperäisten, hänen isänsä Akseli Gallen-Kallelan luonnosten ja esitöiden mukaan. Alkuperäisten alafreskojen tilalla on Emil Cedercreutzilta tilatut pronssiin valetut reliefit. Keskihallin koristeluun on maalattu Gallen-Kallelan alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti suomalaisia puita ja luonnonkasveja. Siellä on myös nähtävissä palokärki - kuoleman ennustaja - muistuttamassa kaiken katoavaisuudesta.

 

Maittavan lounaan nautimme perinteisellä Porin Suomalaisella Klubilla.

Luonaan jälkeen oli ohjelmassa bussikiertoajelu Porissa ja Reposaaressa.

Reposaari

Reposaaressa ihailimme idyllistä vanhaa puutaloarkkitehtuuria. Vierailimme myös kauniissa Reposaaren puukirkossa kuuntelemassa kirkon historiikkia. Kirkon rakentamiseen olivat osaltaan vaikuttamassa Reposaaren satamassa usein vierailevat norjalaiset merimiehet. Kuusikulmainen kirkko valmistui 1876, mutta sen piirtäjästä ei ole tietoa. Kirkon sisäkaton upeat freskot on maalannut Lennart Segerstråle.

Pyörähdimme vielä pikavisiitillä kuuluisilla Yyterin hiekkadyyneilllä. Leivoskahvit nautimme ennen kotimatkaa upealla paikalla meren rannalla sijaitsevassa Ravintola Merimestassa.

Tapiolaan saapui illalla väsynyt mutta hyvin tyytyväinen seniorijoukko, joka oli tutustunut kauniisiin maisemiin ja kokenut jälleen palan mielenkiintoista ja arvokasta suomalaista kulttuurihistoriaa. MN