Retken albumissa lisää tutustumisluentojen dioja
Lokakuun alkajaisiksi matkasimme Kumpulaan Ilmatieteen laitokselle tutustumaan sääpalveluihin ja ajankohtaiseen tutkimustietoon ilmastonmuutoksesta.
Meidät otti vastaan viestintäjohtaja Nina Kukkurainen. Hän kertoi, että laitoksella on noin 650 työntekijää, joista valtaosa työskentelee Helsingissä ja osa Kuopiossa, Rovaniemellä ja Sodankylässä. Lain Ilmatieteen laitokselle määrittämät tehtävät hän kiteytti kolmeen: mitataan ja havainnoidaan, tehdään tutkimusta ja kehitetään palveluja. Alat ovat sää, meri, ilmasto ja avaruus.
Päivystävä meteorologi Minna Haikonen esitteli laitoksen strategisia tavoitteita ja organisaation yksikköjakoa. Hänen oma työpaikkansa on sää- ja turvallisuuskeskuksen asiakaskohtaisissa sääpalveluissa.
Sääennusteiden tekemiseen tarvitaan havaintoja satelliiteista ja tutkista sekä malli, johon tiedot syötetään. ”Meitä tarvitaan numeeristen mallien tulkintaan ja muokkaamiseen.”
Monia kiinnostaa, miten sääennusteet pitävät paikkansa. ”Tilastojen mukaan kahden päivän ennusteet pitävät paikkansa 80-90 prosentin todennäköisyydellä, viiteen vuorokauteen 70-80-prosenttisesti ja viiden vuorokauden kohdalla fifty-fifty”, Haikonen kertoi.
Kasvihuoneilmiön havaitsi jo 1800-luvun alussa Joseph Fourier yksinkertaisilla laatikkokokeilla.1800-luvun puolivälin jälkeen John Tyndal mittasi ilmakehän kaasujen ominaisuuksia ja havaitsi, että hiilidioksidi on kaasu, jonka läpi maan lämpösäteily ei kulje niin hyvin kuin muiden kaasujen. Vuosisatojen vaihteessa ruotsalainen Svantte Arhenius toi ensi kerran esille huolen teollistumisen vaikutuksista. Fossiilisia polttoaineita poltettaessa hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa ja samalla lämpötila nousee. Toisen maailmansodan vaiheilla Guy Callendar totesi mittauksiin pohjautuen, että lämpötila maapallolla todellakin nousee hiilidioksidin myötä. Sotien jälkeen tietokoneet kehittyivät mukaan tutkimukseen.
1990-luvulla alussa perustettiin IPCC eli hallitustenvälinen ilmastopaneeli. Pian valmistui ensimmäinen kattava raportti ilmaston tilasta.
Hiljan on valmistunut kolme erikoisraporttia. Ne koskivat ilmaston puolen asteen tavoitetta, maan käytön vaikutuksia ilmastoon sekä merien ja jäätiköiden tilaa.
Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ja tarpeellinen ilmiö ilmakehässä. Se nostaa maan keskilämpötilan noin14 asteeseen, kun ilman sitä olisi -18 astetta. Ihmisten toiminta kuitenkin voimistaa kasvihuoneilmiötä. Suurin osa päästöistä syntyy maa- ja metsätaloudesta sekä sähkön- ja lämmöntuotannosta.
Ilmaston kannalta yhtä lailla merkittävää on se, miten pitkään päästöjä tapahtuu. Teollisen vallankumouksen alettua Britannia yksistään oli merkittävin päästöjen aiheuttaja. 1900- luvun alkupuoliskolla Yhdysvallat kipusi kärkeen, mutta Euroopan maista jo varsinkin Saksa ja Ranska olivat vahvasti mukana. 1960-1970-luvuilla Neuvostoliitto liittyi joukkoon. Nykyisin Venäjän jälkeen päästöjä eniten tuottavat EU-maat, Kiina ja Yhdysvallat.
Nyt keskilämpötila on noussut noin asteen esiteollisesta ajasta. Pohjoinen alue on lämmennyt keskimäärin lähes kaksi astetta.
Suomessa vuoden keskilämpötila oli vuonna 1962 neljä astetta, viime vuonna jo kuuden ja puolen asteen paikkeilla.
Lämpeneminen lisää sään ääri-ilmiöitä. Nykymenolla ikirouta voi sulaa lähes kokonaan. Aallon korkeus kasvaa ja merenpinnan nousun myötä eroosio tuhoaa rannikkoalueita. Jäätikköalueilla sulaminen on jo jatkuvaa.
Jos maapallon lämpötila nousee kaksi astetta, kaksinkertainen määrä ihmisiä kärsii makean veden puutteesta verrattuna puolentoista ast
een nousuun.
Jotta lämpeneminen maapallolla jäisi puoleentoista asteeseen, radikaaleja päästövähennyksiä tarvitaan. ”Jos vähentäminen olisi aloitettu vuosituhannen vaihteessa, tavoite olisi 4 prosenttia. Nyt pitäisi vähentää vuodessa 18 prosenttia. Tavoite on aika mahdoton, siksi hiilidioksidia on ruvettava poistamaan”, Nordling sanoi. Keinoja ovat metsitys ja bioenergian käyttö eli nopeasti kasvavien kasvien kasvattaminen. Siihen liittyy kuitenkin riskejä. Myös koneellisesti hiilidioksidia voidaan imuroida varastoon, mutta toistaiseksi se on erittäin kallista.Kumpulasta bussi vei meidät erinomaiselle lounaalle Katajanokalle aiemmin vankilana toimineeseen mutta nykyisin laadukkaampaa majoitusta tarjoavaan hotelli Katajanokkaan.
Entinen pankkiryöstäjä ja taparikollinen ja vankilapaoistaan kuuluksi tullut Jan Jalutsi (ent. Jan Stefan Moilanen) esitteli meille muinaisen eristyssellin, ryhmätyrmän ja kolmesta sellistä muodostetun modernin hotellihuoneen. Vuolaasti hän kertoili kokemuksistaan vankina ja karkurina. Vankiloissa hän vietti parikymmentä vuotta ja pääsi karkaamaan seitsemän kertaa. ET
