Marraskuun ensimmäisenä päivänä pääsimme tutustumaan Helsingin Yliopiston taideaarteisiin sekä vierailimme Suomen pankin Rahamuseossa.
Helsingin yliopiston päärakennuksen mittava peruskorjaus toteutettiin neljän vuoden aikana, vuosina 2019-2023. Ensin remontoitiin vuonna 1832 valmistunut, arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema osa, joka sijaitsee Senaatintorin puolella. Peruskorjauksen seuraavassa vaiheessa toteutettiin, vuonna 1937 valmistuneen, uudemman rakennuksen peruskorjaus. Tämän osan on suunnitellut J. S. Siren.
Astuimme sisään yliopiston päärakennuksen pääovesta ja saavuimme kauniiseen korkeaan sisäänkäyntiaulaan. Kolmikerroksisen aulan reunoja koristivat Väinämöisen soitto-niminen kohokuvien sarja, joka kiinnitti heti meidän huomiomme.
Opastuskierroksia varten meidät jaettiin kahteen ryhmään. Aikapulan takia ryhmämme opas keskittyi esittelemään yliopistorakennuksen vanhempaa osaa ja sen taideaarteita. Kurkistimme myös uudemman osan sisäpihalle, joka oli remontissa katettu lasikatolla.
Meidän ryhmämme kierros alkoi juhlasalista. Kuutelimme juhlasalissa istuen mielenkiintoisia tarinoita yliopiston päärakennuksen historiasta sekä arkkitehtuurista. Minulle jäioppaamme kertomasta erityisesti mieleen kuinka juhlasali on roomalaistyylinen, puolipyöreine amfiteatterimaisine muotoineen sekä korinttilaispylväineen, vaikka itse yliopistorakennuksessa on enemmän kreikkalaisen tyylin vaikutteita. Tämä johtuu siitä, että salin kunniapaikalle oli sijoitettu Aleksanteri I:n rintakuva, jossa keisari on esitetty roomalaisessa asussa, joten sitä ei voitu sijoittaa kreikkalaistyyliseen saliin. Aleksanteri I:n patsas on nyt sijoitettu uudistetulle katetulle sisäpihalle, jonne ehdimme kurkistamaan opaskierroksen lopussa.
Juhlasalissa on myös Turun akatemian juhlasalista pelastettu kateederi sekä kauniisti kaiverretut mahonkiovet. Kuulimme myös yliopiston päärakennuksen tuhoutumisesta jatkosodan aikana, sekä miten rakennuksen vanhan puolen katto oli romahtanut ja tulipalo tuhonnut alkuperäistä sisustusta. Ja kuinka Edelfeltin ja Järnefeltin seinämaalaukset tuhoutuivat kokonaan. Sodan jälkeen juhlasalia pidennettiin merkittävästi ja samalla sen muoto muuttui.
Juhlasalista jatkoimme opastuskierrosta sisääntuloaulan yksityiskohtiin tutustumalla. Aulaan on sijoitettu useita patsaita, joista toisessa kerroksessa oli nähtävillä muun muassa Belvederen Apollo-patsaan jäljennös, joka myös kuuluu yliopiston taidekokoelmiin. Minua kiehtoivat erityisesti kolmikerroksisen aulan kohokuvien sarjat, ja niihin liittyvät tarinat.
Aulan taideaarteiden esittelyn jälkeen tutustuimme useampaan saliin, joissa pääosissa olivat kauniit huonekalut sekä taulukokoelmat. Kiinnitimme huomiota tunnetuista, etupäässä mieshenkilöistä, tehtyihin maalauksiin sekä muutamiin naisista tehtyihin taideteoksiin.
Kiinnostavia olivat juhlasalin lämpiön Anne-Karin Furunesin tilaustaideteokset. Taiteilija on Norjan tunnetuimpia kuvataiteilijoita. Hän kuvaa usein teoksissaan marginaaliin jääneitä ihmisiä.
Furunes rei'ittää käsin mustaksi maalatun kankaan tai levyn eri kokoisilla rei'illä, jolloin valo tuo teoksen kuvan esiin. Yliopiston tilaamissa teoksissa on kolme varhaista akateemista naista, jotka pääsivät opiskelemaan 1800-luvulla Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon, josta myöhemmin tuli Helsingin yliopisto.
Yliopiston "taideaarteet"-kierroksen jälkeen toinen ryhmä lähti ensin lounaalle ravintola Cavernaan ja sen jälkeen Suomen pankin Rahamuseoon, toinen ryhmä vastaavasti toisessa järjestyksessä.
Rahamuseon opas kertoi rahan ja erilaisten maksamisvälinen historiaa. Kysymyksiä herättivät takselaisten keskuudessa muun muassa se miten tarvikkeiden arvo määriteltiin ennen rahan käyttöön ottoa, maksamiseen liittyvien tapojen nopea kehittyminen sekä erilaiset painetun rahan aitouteen liittyvät merkinnät. Minua kiinnostivat myös painettujen seteleiden hienot graafiset kuvat. Rahamuseo on hienosti toteutettu, kiinnostava vierailukohde, jossa kannattaa käydä uudestaankin.
Mielenkiintoinen retkipäivä kokonaisuudessaan. Lounaspaikan valinta osui myös "nappiin". Kiitos järjestäjille hienosta retkipäivästä.
M. Englund
