Keväinen retki Tammisaareen

Huhtikuinen retki Tammisaareen alkoi perinteisesti Tapiolan Gardenin edestä. Noin tunnin bussimatkan jälkeen pysähdyimme aamukahville Cafe Schjerfbeckiin. Kahvilayrittäjä kertoi lyhyesti rakennuksen historiasta. Nimensä kahvila oli saanut omistajan mukaan siitä, että Helene Schjerfbeck oli asunut lyhyt aikaisesti myös tässä rakennuksessa.

Aamiaisen jälkeen tutustuimme paikallisen oppaan kanssa kävellen Tammisaaren vanhimpaan osaan.  Tammisaaren kirkko oli ollut alun perin pieni puukirkko, joka rakennettiin 1500-luvun loppupuolella. Puukirkon viereen vuonna 1681 valmistuneen kivikirkon tuhosi tulipalo vuonna 1821. Tulipalon jälkeen myös läheisiä katuja levennettiin kirkon vierestä. Osa kaduista jäi kapeammaksi muodostaen kujamaisia katuverkostoja rantaan päin kuljettaessa. Uutta (nykyistä) kirkkoa rakennettaessa ja myös korjauksia tehdessä  kirkon katon muotoa muutettiin loivemmaksi, näin kirkon mittasuhteet ovat muuttuneet vuosien aikana. Kirkkopuiston vieressä oleva punamultainen kaarevaikkunainen talo on yksi Tammisaaren vanhimmista taloista. 

 

  

Kirkon ikkunoiden lasimaalauksissa näkyy Tammisaaren historia ja kaupungin kaksikielisyys.

Kiertoajelun aikana opas esitteli meille kaupungin historia tärkeimpiä tapahtumia ja kohteita.

Söimme lounaan meren rannalla sijaitsevassa ravintola GH Fyrenissä. 

Lounaan jälkeen lähdimme ehkä retken odotetuimpaan kohteeseen huhtikuussa 2023 avattuun nykytaiteen museoon Chappeen. Tammisaaren museokorttelin vanhojen rakennusten yhteydessä sijaitseva museo on rakennettu  yksityisen Albert de la Chapellen säätiön varoilla.

 

 Minusta vaikuttavinta olivat museon sisätilat ja suurista ikkunoista avautuvat näkymät vanhaan kaupunkiin.

Ikkunat ja niiden synnyttämät valojen ja varjojen luomat  kehykset toivat upeasti esille taideteoksia, kuten esimerkiksi Ilmasto-näyttelyn levistä tehdyn teoksen muotoja. 

 

Tutustuimme museo-oppaiden johdolla kolmeen avajaisnäyttelyyn sekä "Helene Schjerfbeck-elämä ja taide" näyttelyyn.

Museon yhdessä näyttelytilassa on laajalti esillä Albert de la Chapellen elämää kuvaavaa kuva-ja videomateriaalia.

Ilmasto-näyttelyssä oli esillä muun muassa biomateriaaleista tehtyjä teoksia, joiden muuttumista ja hajoamista seurataan näyttelyn aikana. Kiertotaloudella ja orgaanisen jätteen hyödyntämisellä on tärkeä rooli näyttelyssä mukana olevien muotoilijoiden töissä.

Yksi avajaisnäyttelyistä oli nimeltään Barösund 1870 -> 2023. Näyttely käynnisti sarjan, jossa esitteen mukaan "Chappe kutsuu nykytaiteilijoita tutkailemaan Albert de la Chapellen taidekokoelmaa eri näkökulmista käsin, tutkimalla vanhaa luodaan uutta". Näyttelyssä oli esillä  taidekokoelman tauluja, joista nykytaiteilijat olivat saaneet innoituksen omiin töihinsä.

Rakennuksen alakerrassa oli esillä näyttely Helene Schjerfbeckin töitä, joita näkee oppaan mukaan vain tämän museon tiloissa. Yksi mielenkiintoisimmasta oli omakuvasarja, jossa näkyy Helene  Schjerfbeckin kehittyminen taitelijana.

 

Pysyviä taideteoksia löytyy muun muassa museon aulan katosta, jossa on Petri Vainion Spegling-teos, jossa on yli 30000 ruostumattomasta teräksestä valmistettua lamellia. Lisäksi kaunis sininen  kaakeleista koottu porrasseinä.

Tammisaari on hieno kesäinen pikkukaupunki ja uuden museo Chappen myötä todella onnistunut retkipaikkavalinta. Kiitos retken suunnittelijoille.

                                                                                                                M. Englund

Jarno Limnéll vieraanamme 16.3.2023

Jarno Limnéll oli torstaikahvivieraanamme 16.3.

Hänen esitelmänsä oheismateriaali löytyy viereistä kuvaa klikkaamalla.

Yrjö Neuvo Torstaikahvilla 2.3.

Torstaikahvivieraana oli jäsenemme TkT Yrjö Neuvo. Kuulimme tiiviin kertomuksen teletoiminnan kehittymisestä 1800 luvun lankaverkoista nykypäivän digitaalisiin langattomiin G5 verkkoihin.  Samalla Yrjö Neuvo käsitteli myös  tietotekniikan evoluutiota, mikä on tehnyt  mahdolliseksi kännykäksi kutsutun tietokoneen rakentamisen ja sen tarjoamat palvelut. Esitelmän oheismateriaalin löydät klikkaamalla kuvaa.  JE

 

Mia Laiho vieraana torstaikahvilla 2.2.2023

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Mia Laiho kävi kertomassa takselaisille soten alkutaipaleesta ja Kokoomuksen piirissä valmistellusta perusterveydenhuollon kehityshankkeesta Omatiimimallista. Mallin mukaista toimintaa on jo kokeiltu Espoossa. Klikkaamalla kuvaa pääset tarkastelemaan Mian esityksen oheismateriaalia. JE

Omatiimimallin kuvaus löytyy TÄSTÄ.

MAANPUOLUSTUSKOULUTUS – turvallisuutta yhdessä

Piiripäällikkö everstiluutnantti Vesa Sundqvist esitteli 24.11.2022 MPK - Etelä-Suomen maanpuolustuspiirin koulutusta sekä ajankohtaisia asioita. Hän kertoi, että Maanpuolustuskoulutus MPK on Suomen kattavin kokonaisturvallisuuden kouluttaja. Se tarjoaa koulutusta kaikille, jotka ovat kiinnostuneita sotilastaitojensa tai yleisten turvallisuustaitojensa ylläpitämisestä, kehittämisestä ja laajentamisesta.

MPK perustettiin 1993 valtakunnalliseksi koulutusorganisaatioksi, joka kouluttaa kansalaisia selviytymään paremmin arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa. Se toimii  yhteistyöorganisaationa vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentällä. Se on myös Puolustusvoimien strateginen ja operatiivinen kumppani, jonka toimintaa ohjaa ja valvoo puolustusministeriö. Yhtenä sen erityistehtävänä on kehittää tutustumistoiminnalla nuorten mahdollisuuksia tutustua maanpuolustukseen.

Maanpuolustustahtoaan voivat MPK:n toiminnassa toteuttaa niin SA-joukkoon sijoitetut, tavalliset kansalaiset, työnantajan palvelukseen varatut kuin varareserviin kuuluvatkin. Koulutusta on saatavilla sekä sotilaille että siviileille ja kaikille sukupuoleen katsomatta.

MPK tukee koulutuksellaan Puolustusvoimien, muiden viranomaisten sekä kansalaisten valmiutta normaali- ja poikkeusoloissa. Se tekee yhteistyötä muiden turvallisuus-, kasvatus- ja valistustyötä tekevien vapaaehtoisjärjestöjen kanssa ja sillä on vuosittain 2000 kurssia, yli 50 000 osallistujaa ja 100 000 koulutuspäivää.

Vallitsevan kansainvälisen tilanteen johdosta on kurssikysyntä kasvanut räjähdysmäisesti ja niiden määrää on kaksinkertaistettu. Toiminnan yksi kulmakivistä on paikallisuus, jossa toimitaan erityisesti yhteistyössä alueen viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen kanssa. PT

Tutustu OHEISEN DIAESITYKSEN lisäksi yhdistyksen WWW-sivuihin osoitteessa https://mpk.fi/etela-suomi/ 

Ritarihuone ja Helsingin kaupunginmuseo 15.11.2022

Marraskuussa tutustuimme opastetulla kierroksella Helsingin Kruunuhaassa sijaitsevaan Ritarihuoneeseen. Uusgoottilainen valtiopäivärakennus on Suomen ritaristoa ja aatelia edustavan säätiön käytössä. Rakennus valmistui vuonna 1862, ja on arkkitehti G.T. Chiewitzin suunnittelema. 

Ritarihuone toimi vuosina 1863-1906 Suomen säätypäivillä aatelissäädyn kokoontumispaikkana. Tilojen puutteen vuoksi siellä on kokoontunut vuosien varrella myös muut säädyt, ennen kuin ne saivat omia tiloja käyttöönsä. Vuoden 1863 valtionpäivillä Ritarihuonetta käytettiin kaikkien neljän säädyn kokoustilana, koska Säätytaloa ei vielä oltu rakennettu.

 Talo on rakennettu tiilestä, joita on peitetty rappauksella. Taloon ostettiin Saksasta kaakeliuunit, parketit ja täysistuntosalin vaakunakilvet. Kauniit suuret ikkunat ja upeat valaisimet tuovat tiloihin vieläkin loistokkuutta. Raatihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena.

Suuressa salissa saimme tutustua sen seinällä oleviin 357 suvun vaakunoihin. Oppaamme  kertoman mukaan nykyiset aatelisvaakunoiksi nimitetyt symbolit olivat alun perin vaakunakilpiä, joiden tarkoitus oli toimia tuntomerkkinä taistelukentillä. Vaakunakilvet on kuvattu kullekin suvulle myönnetyssä vaakunakirjassa. Niiden taiteellinen muotoilu on vaihdellut aina sen ajan maun mukaan. Vaikka aateliston poliittinen ja taloudellinen valta on kadonnut, niin suvut kokoontuvat yhä joka kolmas vuosi. Ritarihuoneen tehtävänä on vaalia historiallista perintöä.

Suurin osa kalustuksesta on rakennusaikaista. Salien ja huoneiden lattioista löytyy taidokkaita puukoristuksia.  Tiloissa järjestetään nykyjään konsertteja sekä ne ovat suosittuja kokoustiloina. Osa huoneista on tutkijoiden käytössä. 

Ritarihuoneen opastuksen jälkeen söimme lounaan Ravintola Cavernassa. Lounaan jälkeen kävelimme Helsingin kaupunginmuseoon. Opastetulla kierroksella tutustuimme Helsingin valitut palat-näyttelyyn, jossa saimme kurkistaa Helsingin historiaan. Saimme muun muassa nähdä pienoismallin vuoden 1878 Helsingistä., tutustua 1950-luvun kotiin, sekä näimme kuvin miten Helsinkiä on muuttunut vuosien aikana.

Oppaamme opastuksella jokainen pystyi löytämään jotain tuttua näyttelyn kuvista ja kertomuksista.

                                                                                                                    M. Englund

 

Matka Normandiaan 27.9.-1.10.2022

Varhain syyskuun 27. päivän aamuna pääsimme vihdoinkin lähtemään niin moneen kertaan koronapandemian vuoksi peruutetulle matkalle Ranskan Normandiaan. Meitä innokkaita matkalle lähtijöitä oli 23 takselaista. 

Pariisin lentokentällä tapasimme oppaamme Minnan sekä Lassen nimisen linja-auton kuljettajan. Ensimmäisenä kohteena oli Auvers-sur-Oise niminen pieni kylä.

Kylä on tunnettu kuuluisasta taiteilijasta nimeltä Vincent van Gogh. Hän asui täällä vuonna 1890 viimeiset elinkuukautensa ullakkohuoneessa Ravoux’in majatalossa, jonka näimme ja jossa hänen tiedetään maalanneen viimeiset  yli 80 teosta muutaman kuukauden aikana. Kävimme myös katsomassa hänen sekä veljensä melko koruttomat haudat. Kylän 1200-luvulla valmistunut kirkko on tuttu van Goghin kuuluisasta maalauksesta, joka on Orsayn museossa.

 

  

Herkullisen lounaan nautimme paikallisessa viihtyisässä ravintolassa, jonka jälkeen otimme traditionaalisen  ryhmäkuvan ravintolan edustalla.

Matkamme jatkui Seine-joen rannalla sijaitsevaan Normandian historialliseen pääkaupunkiin Rouen’in, jossa vietimme illan ja yhden yön

Seuraavana aamuna kävelykierroksella Rouenin idyllisessä vanhassa kaupungissa sen kapeilla kaduilla, näimme  kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ristikkorakennus-tyyliin rakennettuja yläluokan kaupunkipalatseja sekä Rouenin tunnuksen, suuren, yksiviisarisen kellon, Gros Horlogen (v. 1447).

Kello siirrettiin nykyiselle paikalleen kadun yläpuolelle 1500-luvulla, kun kaupunkilaiset eivät nähneet kelloa ylhäällä kellotapulissa kaupungin kapeilta kaduilta.

Rouen on kuuluisa upeasta 1200-1500 luvulta olevasta katedraalista, josta taiteilija Claude Monet on tehnyt useita kauniita maalauksia eri värisävyin. Katedraali on Ranskan gotiikan päätöitä. Ihailimme katedraalia sekä ulko- että sisäpuolelta

Rouenissa kuljimme myös Orleansin neitsyen Jeanne d’Arc’in jalanjäljillä. Jeanne d’Arc tuli kuuluisaksiuskonnollisista näyistään, joissa häntä kehotettiin pelastamaan Ranska. Vuonna 1429 hän johti ranskalaissotilaita Orleansin taistelussa. Myöhemmin, lähinnä englantilaiset, tuomitsivat hänet kerettiläisyydestä ja noituudesta ja polttivat hänet roviolla Rouenissa 30.toukokuuta 1431. Oikeudenkäyntipöytäkirjoista kävi myöhemmissä tutkimuksissa selville polttotuomion perusteiden olleen liian hataria. Hänen maineensa palautettiin ja nykyään Jeanne d’Arc on Ranskan kansallissankari ja katolisen kirkon pyhimys.

Täten hänen historiansa liittyy vahvasti  Roueniin ja kävimme mm. aukiolla, jolla hänet mestattiin.

Vierailimme Rouenissa maistiaisilla ja ostoksilla myös makeisputiikissa, jossa myytiin ”Jeanne d’Arcin kyyneleitä”, erikoisia mantelikaramelleja.

Rouenista ajoimme runsaan tunnin ajomatkan päässä sijaitsevalle normadialaiselle juuston tuottajalle Domaine E. Graindorge, jossa tutustuimme normandialaisten juustojen valmistuksen eri vaiheisiin tilan ns. ”juustokylässä”. Sen uusituissa tiloissa valmistetaan maukkaita normandialaisia juustoja, kuten Livarot, Pont-l-Eveque, Camembert ym. 

Saimme maistella useampia juustoja talon siiderin kera sekä tietysti teimme ostoksia tilan puodista.

Juuston tuottajalta matkasimme pienen ajomatkan päässä sijaitsevaan upeaan  Vendeuvre’n  linnaan, jonka alueella sijaitsevassa ravintolassa nautimme maittavan lounaan hienoissa puitteissa.

Lounaan jälkeen pääsimme tutustumaan upeaan ”Chateau de Vendeuvre” linnaan.  Esittelykierroksen piti oppaan kääntämänä linnan omistajasukuun kuuluva kreivi 7. polvessa. Hän kertoili yksityiskohtaisesti 1700-luvulta peräisin olevasta linnasta ja sen sisustuksesta ja esineistöstä. Kiertelimme linnassa, missä perheen esi-isien ja äitien muotokuvat katselivat seiniltä meitä pelipöytien, mukavien lemmikkipetien, viehättävien musisointilaitteiden ja tietysti arvokkaiden huonekalujen keskellä.

Linnaa ympäröi kaunis, hyvin vehreä puutarha, jossa teimme pienen kierroksen. Pyramidin muotoisen ”jäähuoneen”, senaikaisen jääkaapin, takaa aukeni laaja vesipuutarha kiinalaisine siltoineen.

Linnan alueella on myös viehättävä Miniatyyrien museo - Musée de Mobilier Miniatures, jonka oli aikoinaan perustanut suvun jäsen,  saatuaan 8-vuotiaana lahjaksi miniatyyrisen kaapin. Museossa on nykyään yli 800 esineen kokoelma pieniä huonekaluja ja muita esineitä norsuunluusta, hopeasta, keramiikasta, kristallista, pronssista ym.

Illaksi ajoimme rannikolle Honfleur’in kaupunkiin, jonne majoituimme upealla paikalla, venesataman vieressä, sijaisevaan hotelliin kolmeksi seuraavaksi yöksi.

Seuraavana aamuna heti aamiaisen jälkeen lähdimme kävellen tehtävälle kierrokselle Honfleurín pittoreskiin keskustaan, jolle kuvauksellista ovat sataman ympärille ryhmittyvät moniväriset kapeat korkeat talot. Tätä tunnelmallista satamamaisemaa monet taiteilijat ovat ikuistaneet maalauksiinsa. Honfleurista ajoimme kuuluisalle ”Pont de Normandei” – Normandian sillalle. Tämä pitkä köysisilta piti 1990-luvulle saakka hallussaan maailmanennätystä 856 metrin jännevälillään. Ylitimme sillan ja ihailimme sillan hienoa arkkitehtuuria ja linjoja sekä Seine-joen laajaa suistoa. 

Ajoimme edelleen rannikkoa pitkin ihailemaan Etretatín jylhiä pystysuoria rantakallioita.

Étretat oli aiemmin vaatimaton kalastajakylä, mutta nykyään se on hyvin tunnettu lomanviettokaupunki. Sen valkoiset liitukivikalliot ja harmahtavien mukulakivien peittämät rannat ovat tehneet kaupungista kansainvälisen matkailukohteen. Alueen tärkein tulonlähde onkin nykyään turismi.

Rannan kallioon on muodostunut kolme upeaa luonnonkaarta: Amontin kaari, Avalin kaari ja Manneporte. Kaaret eivät ole muodostuneet meriveden eroosion vaikutuksesta, vaan ne on muovannut kallionalainen merivirta, joka on kaivertanut uomansa kallioon ennen kuin se on eroosion vaikutuksesta hajonnut. Näin on saanut alkunsa myös neulanmuotoinen kallio (L'Aiguille), jonka kalkkiaines on niin kovaa, ettei se ole liuennut kokonaan. Meri on suurentanut kaaria entisestään. 

Useat taiteilijat kuten Claude Monet, Gustave Courbet ja Eugene Boudin ovat ikuistaneet kaupungin maisemineen maalauksissaan. 

Seuraavana aamuna heti aamiaisen jälkeen suuntasimme kohti Normandian Maihinnousurannikkoa, jossa vietimme päivän muistellen toisen maailmansodan järkyttäviä  tapahtumia. Arromanches on pieni kaupunki Gold Beachillä, johon kenraali Montgomeryn johdolla rakennettiin sodan aikana keinotekoinen kelluva satama Mulberry  Harbour, pari sataa metriä rannasta. Tämä keinotekoinen satamarakennelma helpotti kahden ja puolen miljoonan miehen sekä puolen miljoonan ajoneuvon maihinnousua. Vierailimme  Arromanchen Maihinnousumuseossa, joka on vanhin D-Dayn ja Normandian sodan muistoksi rakennettu museo. Museossa löytyy hyvin monipuolinen kokoelma sodanaikaista esineistöä laskuvarjoista ajoneuvoihin. Katsoimme myös vaikuttavan video-esityksen.

Pysähdyimme saksalaisten v. 1943 rakentamassa tukikohdassa Longues-sur-Merissä. Tukikohta sijaitsee englantilaisten taistelurannikolla Gold Beachilla ja se käsittää 4 betonibunkkeria, jotka ovat säilyneet yllättävän hyvin pommituksen jäljiltä. 

Matkamme jatkui amerikkalaisten taistelurannikolle Omaha Beachille. Omaha Beachin rantatörmällä on Yhdysvalloille kuuluva vaikuttavan laaja hautausmaa, Cimetière Américaine, jossa on 9387 maihinnousussa kaatuneen amerikkalaisen sotilaan hauta. Valkoinen ristimeri vihreää nurmea vasten oli kunnioitusta herättävä näkymä.

Ajoimme pitkin Maihinnousurantoja ja pysähdyimme vielä Vierville-sur-Mer nimisellä rantatörmällä. Viimeistään siellä olevan vaikuttavan muistomerkin äärellä hiljennyimme  kunnioituksesta sotaveteraaneja kohtaan. Vakavaksi menimme, eikä vähiten syystä, että Euroopassa soditaan jälleen.

Matkamme jatkui Bayeux’n kaupunkiin. Vierailimme Tapisserie du Bayeux -museossa, jossa säilytetään kuuluisaa Bayeux ́n seinävaatetta. 

Bayeux’n seinävaatetta luullaan usein kuvakudokseksi. Kuviointi on kuitenkin tehty kirjomalla värillisellä villalangalla 73 metriä pitkälle pellavakankaalle. Vahvimman teorian mukaan se on toteutettu vuosina 1066–1086 Bayeux’n tuomiokirkkoa varten.

Tämän vaikuttavan pitkän seinävaatteen taidokkaasti kirjaillut kuvat kertovat vuonna 1066 tapahtuneen Englannin valloituksen keskeisistä tapahtumista ja nimenomaan Hastingsin taistelusta. Seinävaatteen tekijää ei varmuudella tiedetä, mutta sen oletetaan olevan englantilaisten nunnien käsityötaidon tuotos. Se on hämmästyttävän hyvin säilynyt myös väreiltään, kun oletettavasti se on valmistunut noin tuhat vuotta sitten. Samalla kun ihailimme pitkää seinävaatetta, pääsimme kuuntelulaitteiden avulla elävästi mukaan historialliselle valloitusmatkalle torvien soidessa ja kavioiden kopsuessa. 

Päivän aikana nautimme herkullisen lounaan idyllisessä ravintolassa. Ilalla siirryimme vielä hotellimme lähistöllä sijaitsevaan viihtyisään ravintolaan yhteiselle päätösillalliselle.

Viimeisen matkapäivän aamiaisen jälkeen lähdimme matkalle kohti Pariisia ja  lentokenttää.

Kuin sokerina pohjalla saimme vielä nähdä Normandian kuuluisimman vierailukohteen Givernyssä. Siellä sijaitsee impressionisti taiteilija Claude Monet’n kotitalo ja erityisen kaunis puutarha.

Puutarha koostuu kahdesta osasta; asuinrakennuksen edessä olevasta ”Clos Normand” -osasta, joka on geometrinen ranskalaistyylinen puutarha suorine käytävineen, ruusuportteineen ja lukuisine kukkaistutuksineen.

Ranskalaista puutarhaa kuuluisampi on ns. Vesipuutarha (Le Jardin d’Eau) japanilaisine siltoineen.

Siellä Monet maalasi mm. kuuluisan lumpeenkukka-sarjansa. Hämmästyttävän paljon alueella oli vielä lokakuun alussakin kukkaloistoa, jopa niitä kuuluisia lumpeenkukkia. Monet’n puutarha onkin suunniteltu niin, että siinä riittää katsomista kaikkina vuodenaikoina. Puita ja pensaita on ryhmitelty taidokkaasti luoden väriä ja vaihtelua. Monet sai inspiraationsa puutarhoistaan, ja hän vietti vuosia niiden muuttamiseen istuttaen tuhansia kukkia, joita hän tilasi aina Aasiasta asti.

Helppo oli kuvitella miten erityisesti puiden ja pensaiden kukkiessa keväällä, puutarha on kuin  kappale paratiisia.

Monet maalasi paljon omassa puutarhassaan, joten jotkut näkymät olivat meille entuudestaan tuttuja. Varsinkin lummelampi oli taiteilijalle rakas aihe, sitä hän tutki hartaasti maalauksissaan. Monet’ta kiinnostivat valo ja väri, hetken impressiot. Koko impressionistinen koulukuntahan on saanut nimensä Monet’n teoksesta Impressio, auringonnousu (1872), jonka tärkein aihe on vesi.

Tilan rakennukset on restauroitu. Roosanvärisessä asuinrakennuksessa, jossa Monet asui ja maalasi 43 vuoden ajan vuosina 1883-1926 on nähtävänä Monet’n aikaisia huonekaluja ja pieni ateljee, missä hän maalasi. Talossa on mm. yllättävän hyvin varustettu keittiö ja kaunis ruokasali.

Ostosten jälkeen saimme vielä kerran nauttia ranskalaisen keittiön herkuista lounaalla Givernyssa sijaitsevassa tasokkaassa ja lämmintunnelmaisessa 1890-luvulla rakennetussa Baudy-majataloravintolassa.

Sitten olikin jo aika suunnistaa Pariisiin ja lennolle Helsinkiin. 

Paljon olimme nähneet ja kokeneet. Erinomainen oppaamme Minna oli meitä sivistänyt vierailukohteissa ja bussimatkojen aikana monilla uskomattomilla kertomuksilla ja aiheeseen liittyvällä mielenkiintoisella historialla alkaen aina roomalaisten ajoista ja viikinkipäällikön Rollon viikinkiajoista.  

Normandia on saanut nykyisen nimensäkin  viikinkien eli pohjanmiesten mukaan. Viikingit tekivät retkiään eri puolille Eurooppaa ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella, etenkin vuosina 790-930 ja sitten vuosina 980-1030.

Vuonna 911 ensimmäinen viikinkipäällikkö Rollo allekirjoitti silloisen hallitsijan kanssa sopimuksen, joka oli merkittävä Normandian historialle. Hallitsija antoi Rollolle läänitykseksi Seinen alajuoksun, vastapalvelukseksi vasallivalasta  ja sitoutumisesta kristillisen kasteen ottamiseen. Rollon tuli niin ikään suojella Seinen alajuoksua ja Rouenin kaupunkia.

Kuulimme, että Normandian alueen historia on ollut varsin värikästä jo ennen sen keskiajan puolivälissä tapahtunutta Ranskaan liittämistä. Liitos Ranskaan oli seurausta Normandian herttuoiden siirtymisestä myös Englannin hallitsijoiksi.

Lentokentällä hyvästelimme mukavan autokuljettajamme sekä Minna oppaamme.

Au revoir Normandie!

Teksti:M Nokelainen

Kuvat: Antero Hännisen kuvakokoelma